Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen (sd.) toteaa rajoitusten uhkaavan ajaa ison joukon työntekijöitä työttömäksi.
Maaliskuussa 2021, kun pandemian luultiin jo helpottaneen, PAM teki kyselyn jäsenilleen majoitus- ja ravitsemisalalla. Silloin vastanneista työntekijöistä hiukan vajaa puolet oli työttömänä tai lomautettuna. Töissä olleista 73 prosenttia oli ollut työttömänä tai lomautettuna vuoden 2020 alun jälkeen. Vastanneista 84 prosenttia sanoi, että korona on heikentänyt toimeentuloa.
Marraskuussa 2021 jäsenkyselyssä ravintola-alalla työskennelleistä yli 80 prosenttia kertoi olleensa työttömänä tai lomautettuna vuoden 2020 alun jälkeen ja 94 prosenttia kertoi syyksi koronatilanteen.
Peräti 78 prosenttia kertoi marraskuussa, että hänellä on taloudellisia vaikeuksia ja yli 20 prosentilla vaikeudet olivat suuria.
– Tilanne synkkenee entisestään nyt, kun ravintolarajoituksia ollaan kohtuuttomasti laajentamassa. Edessä on suuri lomautusaalto. Nyt työntekijöille on korvattava heidän ansionmenetyksensä kokonaisuudessaan, sillä he ovat syyttömiä tilanteeseensa, PAMin puheenjohtaja Rönni-Sällinen sanoo.
Yrityksille rajoitusten aiheuttamia menetyksiä on korvattu erilaisilla tuilla, joita tähän mennessä on jaettu yli miljardin euron verran. Ne ovat pitäneet yrityksiä pinnalla ja tukeneet siten työpaikkojen säilymistä.
Suoraan rajoituksista kärsineille ravintola-alan työntekijöille ei vielä ole kuitenkaan rakennettu yhtäkään pakettia. Heidän tilanteensa hoitamisessa on luotettu sosiaaliturvaan, joka on rakennettu elämään kuuluvien tavanomaisten riskien varalle. On riski sairastua, joutua tapaturmaan, jäädä työttömäksi. Jos risti toteutuu, sosiaaliturva kantaa.
– Globaali pandemia ei kuulu näiden normaalielämän riskien piiriin. Systeemi ei toimi, jos riskitilanne jää päälle. Työttömyysturva on väärä väline tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole mitään tosiasiallista mahdollisuutta hakea töitä, kun koko toimiala suljetaan. Sen ovat kokeneet rajoitusten kohteiksi jääneiden alojen työntekijät. Heidän taloutensa ei kestä sit, sanoo Rönni-Sällinen.
Matalapalkkaiselle työntekijälle työttömyyden aiheuttama romahdus tuloissa on merkittävä. Ravintola-alan kokoaikaisen työntekijän 2[nbsp]000 euron keskipalkasta ansioturva on noin 1[nbsp]300 euroa. Verojen jälkeen siitä jää käteen noin tuhat euroa.
Marraskuussa taloudellisista vaikeuksista selviytymiseen puolet (52 %) ravintolatyöntekijöistä kertoi käyttäneensä säästöjään. Lisäksi läheiset tukivat (37 %), omaisuutta saattoi myydä (13 %) ja nostaa lainaa tai pikavippejä (12 %). Toimeentulotukea oli saanut 13 prosenttia.
Rönni-Sällisen mukaan akuutti tilanne vaatii uusia toimia. PAM vaatii uutta tukimallia, jolla korvataan toimeentulomenetykset täysimääräisesti niille, jotka lomautetaan tai jäävät työttömiksi uusien koronarajoitusten vuoksi.
– Työttömyysturvaan perustuvasta mallista on päästävä eroon, sillä siinä siirtyy vastuu koko yhteiskuntaa koskevasta kriisistä satunnaisten ammattiryhmien työntekijöiden piikkiin. Ravintolatyöntekijöiden osalta se piikki on nyt kiinni, sillä kate on loppu, Rönni-Sällinen toteaa.
Lisäksi työttömyysturvan viiden päivän omavastuusta olisi luovuttava välittömästi, jotta lomautetuksi tai työttömäksi jäävät saavat välittömästi toimeentuloa jostain. Samoin työttömyysturvan enimmäismäärän laskeminen on keskeytettävä.
