Keskustelu asumistuista leimahti jälleen, kun aiemmin tammikuussa kerrottiin markkinavuokrien laskeneen, nyt historiallisesti jo koko maassa. Yhdeksi syyksi on nimetty asumistukien leikkaukset.
– Villapaitaekonomistien teoriat eivät toimineet käytännössä vaan asumistuen kohtuullistaminen säästi veronmaksajien rahaa ja kohtuullisti markkinavuokria. Mikä yllätys! investointipankkiiri Sami Miettinen kommentoi X:ssä viitaten Helsingin Sanomien juttuun.
Verkkouutiset kertoi asumistukien ja muiden tekijöiden vaikutuksista vuokrien laskuun lokakuussa.
– Toistan taas. Kaikki asumisen tuet nollaa kohti pitkällä 15 vuoden siirtymäajalla. Kaupunkien tulee kasvaa omin voimin ja toimin. Sama koskettaa kaupunkilaisten asumista, sanoo Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna.
Asuntomarkkinat ovat olleet voimakkaassa myllerryksessä viime vuodet. Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori Tuukka Saarimaa toteaa, että asumistukien lasku ei ole ainoa asia vuokrien laskun taustalla.
– Toimittaja on piirtänyt muutaman aikasarjan ja nyt tiedämme vastauksen kausaalikysymykseen! Saarimaa sanoo viitaten HS:n juttuun.
– Kaikki muut muutokset, joita on tapahtunut samaan aikaan, eivät ole vaikuttaneet vuokriin. Vain asumistuki on, hän ironisoi.
Keskustelussa Saarimaa tarkentaa, että vuokrakehitystä kuvaava graafi ei sinänsä kerro mitään. Se, vaikuttaako asumistuki vuokriin, ei Saarimaasta myöskään ole kovin mielenkiintoinen kysymys.
– Mielenkiintoinen kysymys on se, kuinka paljon se vaikuttaa vuokriin ja vaikuttaako se vuokriin enemmän kuin muut sosiaaliturvan muodot, hän summaa.
Yleiseen asumistukeen on tälle vuodelle budjetoitu lähes 1,1 miljardia euroa. Summasta puuttuvat eläkkeensaajat ja opiskelijat.
Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson kommentoi markkinavuokrien laskua Verkkouutisille marraskuussa. Hänen mukaansa yksi koko asuntomarkkinoiden elpymistä tulppaava syy on se, että valtion tukemaa asuntotuotantoa on rakennettu lisää jo valmiiksi vaikeaan tilanteeseen.
– Tässä nähdään aika raa’asti se mitä tapahtuu, jos markkinamekanismia häiritsee vielä ulkopuolinen toimija, eli valtion tukema vuokra-asuntojen tuotanto, Karlsson sanoi tuolloin.
Koska kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen vuokrat ovat nousseet, osalla paikkakunnista ara- ja markkinavuokrat ovat jo samalla tasolla, totesi Vuokralaiset ry:n Anne Viita HS:lle.
Toistan taas. Kaikki asumisen tuet nollaa kohti pitkällä 15 vuoden siirtymäajalla. Kaupunkien tulee kasvaa omin voimin ja toimin. Sama koskettaa kaupunkilaisten asumista. #politiikka #talous https://t.co/GcAhS9Bc7j
— Ari Pauna (@AriPauna) January 23, 2026
