Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa kertoo Iltalehden haastattelussa, että Taiwanin ja Kiinan kiristyviin väleihin tulisi varautua Suomessakin. Erityisesti sota näkyisi Yhdysvaltojen toiminnassa.
– Vaikka infopasifinen alue ja Kiinan suunta ovat yleisesti ottaen Yhdysvalloille merkityksellisemmät kuin Eurooppaa, niin se tuskin on pistänyt kaikki panoksensa ja resurssinsa yhteen suuntaan, Pihlajamaa sanoo.
Asiantuntija ei siis usko, että konfliktin iskiessä Yhdysvallat jättäisi eurooppalaisia liittolaisiaan. Aasissa käytävä sota näkyisi kuitenkin myös Suomessa. Sotilaallinen tuki ei aina ole myöskään pelkästään aseellisten joukkojen lähettämistä.
– Emme julkisten lähteiden perusteella tiedä tarkalleen, mitä konkreettista tukea Suomi voisi saada Yhdysvalloilta. Joukkojen lisäksi kyse voisi olla esimerkiksi materiaalista, jota ennakkovarastoidaan Suomeen DCA-sopimuksen puitteissa, Pihlajamaa sanoo.
Maailman suurimpana sotilasmahtina Yhdysvallat kykenisi tarpeen tullen myös nostamaan puolustusteollisuutensa kierroksia.
– Se nyt varmasti on selvää, että jos jollakin länsimaalla maailmassa sotateollisuuden kapasiteettia on, niin Yhdysvalloilla. Heillä tuskin ensimmäisenä materiaalit loppuvat, asiantuntija toteaa.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija sekä Turun yliopiston Itä-Aasian politiikan tutkimuksen dosentti Elina Sinkkonen ei kuitenkaan usko, että Kiinan ja Taiwanin tilanne luisuisi sodaksi ainakaan lähivuosina.
– Mielestäni siellä ei ole mitään akuuttia sodan uhkaa ihan muutaman vuoden säteellä, Sinkkonen toteaa. Asiantuntijan mukaan konfliktissa olisi kyse ’’äärimmäisestä kauhuskenaariosta’’ koko maailmalle.
– Tässä on kyse sen tason suurvaltakonfliktista, jossa olisi molemmille osapuolille isot riskit, Sinkkonen jatkaa.
Euroopan riippuvuus Taiwanista konkretisoituu myös maailman puolijohdemarkkinaa tarkasteltaessa, sillä maa on maailman suurimpia puolijohteiden valmistajia. Sinkkosen mukaan puolijohteisiin liittyvät riskit ovat läsnä myös ilman konfliktin uhkaakin.
– Taiwanissa voi tulla maanjäristys tai Pohjois-Korean ohjus voi osua sinne vahingossa, jos lähialueella tapahtuu jokin toinen konflikti, tutkija selittää.
Länsimaisen teknologiateollisuuden riippuvuus myös Kiinasta on suurta.
– Harvinaisten maametallien tuotantoketjut ovat kiinalaisten toimijoiden hallinnassa ja niihin on jo kohdistettu vientirajoituksia. Metallien prosessointilaitteiston vienti Kiinasta on ollut kiellettyä viime joulukuusta asti, Sinkkonen kertoo. Kiellot liittyvät Yhdysvaltojen ja Kiinan suhteiden kiristymiseen.
– Tämä nokittelu voi vaikuttaa myös eurooppalaisiin toimijoihin, koska ne ostavat Yhdysvalloilta paljon korkean sotateknologian tuotteita, Sinkkonen jatkaa.
Esimerkiksi Eurooppa on asiantuntijan mukaan tällä hetkellä noin 85–100 prosenttia riippuvainen Kiinasta tuleviin harvinaisiin maametalleihin.
-Varautuminen olisi hyvä aloittaa nyt, että ei oltaisi sitten ihan housut kintuissa, jos jotain tapahtuu, asiantuntija kiteyttää.
