Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva uskoo, että taloyhtiöiden konkurssit yleistyvät.
– Seuraavat 10–15 vuotta voivat olla taantuvilla alueilla sellaista aikaa, että konkursseja ja selvitystiloja nähdään paljonkin, hän ennakoi Taloussanomille.
Syrjäseutujen talojen lisäksi konkurssiuhka koskettaa myös kaupunkiseutujen asunto-osakeyhtiöitä.
Koro-Kanervan mukaan suurimmassa vaarassa ovat taantuvilla alueilla sijaitsevat huonosti hoidetut taloyhtiöt. Jos taloyhtiöllä ei ole minkäänlaista puskuria, yllättävät menot voivat ajaa sen ahdinkoon. Esimerkiksi sähkön ja muun energian hintojen sekä yleisen hintatason yllättävän suuri nousu heikentää jo nyt taloyhtiöiden taloutta.
Toinen kohonneen konkurssiuhan riski iso korjausvelka. Vaikka isot remontit ovat kalliita, taloyhtiö ei voi lykätä niitä loputtomiin. Koro-Kanerva muistuttaa, että ongelmia tulee väistämättä, jos kunnostuksista on pyritty selviämään mahdollisimman halvalla.
Taloyhtiön riski joutua talousvaikeuksiin on myös se, jos taloyhtiölle ei myönnetä rahoitusta. Tämän takia taas peruskorjauksia ei pystytä tekemään, mikä heikentää kiinteistöä entisestään.
Toistaiseksi taloyhtiöiden konkursseja on ollut vähän ja tapaukset ovat olleet yksittäisiä. Osakkaan kannalta tilanne on hankala, sillä pahimmillaan konkurssin myötä hänen asunto-osakkeidensa arvo voi pudota nollaan, mutta hänelle jäävät henkilökohtaiset velat kuten asuntolaina pysyvät.
