Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n johtajan John Ratcliffen viimeviikkoinen pikavierailu Moskovassa on herättänyt runsaasti spekulaatioita.
Medialle vuodetuista tiedoista osa saattaa pitää paikkansa, mutta osa voi johtaa tarkoituksellisesti harhaan, virolainen turvallisuusasiantuntija Marek Kohv sanoo Kyiv Independent -lehdessä.
Vierailussa ei ollut hänen mukaansa varmaankaan kyse vain Ukrainasta ja Baltiasta, kuten joissain arvioissa on esitetty, vaan Vladimir Putinin johtaman Venäjän viimeaikaisista toimista myös muualla maailmassa.
– Vaikka Venäjän voima ja vaikutusvalta ovat heikentyneet Ukrainan-vastaisen täysimittaisen hyökkäyssodan myötä, maa kykenee yhä operoimaan useilla eri areenoilla, Kohv toteaa.
Hän muistuttaa Venäjän kuuluvan autoritaaristen valtioiden akseliin, jonka johtovaltio on yhä selvemmin kommunistinen Kiina.
Pohjois-Korea on toimittanut Venäjälle joukkoja, ohjuksia ja ampumatarvikkeita ja saanut vastineeksi venäläisiä ilmapuolustusjärjestelmiä, elektronisen sodankäynnin järjestelmiä ja ohjusteknologiaa. Myös Venäjän ja Iranin sotateollinen yhteistyö on entisestään tiivistynyt.
USA:n elintärkeät edut uhattuna
CIA:n johtajan on väitetty matkustaneen Moskovaan kehottaakseen Putinin hallintoa luopumaan aikeista hyökätä Baltiaan. Jos näin todella on, se olisi Marek Kohvin mielestä myönteinen viesti.
– Se kertoisi ensinnäkin siitä, että Washington tietää, mitä Moskova kenties harkitsee, ja toiseksi siitä, että se on valmis vastaamaan, Kohv sanoo.
Donald Trumpin hallinnon puheet Yhdysvaltojen roolin vähentämisestä Euroopassa on otettava vakavasti. USA:n viimeaikaiset sotilaalliset toimet Naton itäisellä sivustalla eivät hänen mukaansa kuitenkaan viittaa siihen, että Venäjän uhkaa ei tunnistettaisi.
Kaliningradin ympäristössä järjestettiin elokuussa laaja Yhdysvaltojen johtama Naton sotaharjoitus, johon osallistui muun muassa amerikkalaisia ja norjalaisia hävittäjiä, valvontakoneita, ilmatankkauskalustoa sekä puolalaisia maajoukkoja.
USA viestitti vahvasti, että se haluaa edelleen toimia ja kykenee toimimaan strategisesti eurooppalaisella sotanäyttämöllä.
Johtajan välittämä varoitus saattoi Kohvin mukaan kohdistua myös Venäjän hybridi-iskujen eskalointiin.
– Amerikkalaisilla puolustusalan yrityksillä on laaja teollinen ja toimitusketjun läsnäolo koko mantereella. Jos Moskova kiihdyttää sabotaasia eurooppalaista puolustustarviketuotantoa ja logistiikkaa vastaan, se heijastuu väistämättä Yhdysvaltain elintärkeisiin etuihin, Kohv toteaa.
Joukot kyetään muodostamaan tunneissa
Lukuisissa analyyseissa on ennakoitu, että Venäjä saattaa lähiaikoina testata Naton yhtenäisyyttä. Jos puolustusliitto ei reagoisi nopeasti peruskirjansa artiklan 5 nojalla, Putin voisi väittää liittokunnan kadottaneen uskottavuutensa.
Tässä kuitenkin sivuutetaan Naton itäisen sivustan sotilaallinen ja poliittinen todellisuus, Kohv huomauttaa.
– Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola rajoittuvat Venäjään, ja niiden puolustusyhteistyö on poikkeuksellisen tiivistä. Ne eivät aio odottaa passiivisesti, että artiklan 5 mukainen pitkä poliittinen prosessi etenee Brysselissä, jos Venäjän joukot ylittävät rajan, hän sanoo.
Viro harjoittelee säännöllisesti reserviensä pikamobilisaatiota. Joukot kyetään muodostamaan tunneissa – ei viikoissa.
– Etulinjan valtiot eivät myöskään toimisi yksin. Ruotsi on jo sijoittanut hävittäjiä ja lähettänyt sota-aluksen suojaamaan Suomen aluetta. Se on myös kertonut olevansa valmis auttamaan mahdollisen alueellisen hyökkäyksen torjunnassa, asiantuntija sanoo.
Virossa brittiläiset ja ranskalaiset joukot on integroitu maan omiin komentorakenteisiin.
– Myös Britannia on uudistanut ja vahvistanut Viron olosuhteisiin sopeutettuja joukkojaan Ukrainan opetusten pohjalta, Kohv painottaa.
Heinäkuusta 2026 lähtien Virossa ja Latviassa on ollut Saksan ja Alankomaiden yhteinen joukko-osasto. Latviaan on sijoitettu Kanadan johtama monikansallinen prikaati.
Saksa on muodostanut Liettuaan 45. panssariprikaatin, joka saavuttaa täyden operatiivisen toimintavalmiuden vuoteen 2027 mennessä.
LUE MYÖS:
Venäläistutkijan arvio: Näin Naton ja Venäjän sodassa kävisi – Suomi muutti asetelman (VU 3.9.2026)