– Puolustusteollisuuden kasvattamisesta on tullut samalla vastatiedustelun kohde ja sisäisen turvallisuuden kysymys. Supon tuore varoitus on syytä lukea tarkasti, sillä nyt katse on ulotettava myös tehdasaitojen ulkopuolelle, kirjoittaa kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.) viestipalvelu X:ssä.
Hän toteaa, että Eurooppa kasvattaa puolustustuotantoaan ja Ukrainan tukeminen vaatii jatkuvia materiaalivirtoja.
– Samalla kasvaa tuotantoa ympäröivän verkoston strateginen merkitys. Venäjän näkökulmasta sen häiritsemisen arvo kasvaa. Se muuttaa nyt turvallisuuden logiikkaa myös Suomessa.
– Ennakoin, että sabotaasiuhan seuraava vaihe hajautuu puolustusteollisuutta ympäröivään siviiliverkostoon. Kohde voi olla alihankkija, varasto, kuljetus, satama, energiayhteys tai tietojärjestelmä. Isku kohdistuu todennäköisemmin sinne, missä koko ketju on heikoimmillaan.
Limnellin mukaan Venäjän ei tarvitse yrittää iskeä parhaiten suojattuun kohteeseen.
– Pienikin häiriö oikeassa kohdassa voi pysäyttää tuotantoa tai viivästyttää toimituksia. Siksi meidän on tunnistettava puolustustuotannon kannalta kriittiset riippuvuudet myös tehdasaitojen ulkopuolella.
Hän huomauttaa, että tekijä voi olla kaukana toimeksiantajasta.
– Venäjän tiedustelupalvelut ovat käyttäneet Euroopassa välikäsiä ja verkossa värvättyjä sijaistoimijoita. Teko voi näyttää tavalliselta rikokselta, vaikka taustalla olisi valtiollinen tavoite. Se vaikeuttaa tunnistamista ja torjuntaa.
Limnellin johtopäätös on, että puolustusteollisuuden investointiaallon rinnalle tarvitaan turvallisuusinvestointiaalto.
– Suojauksen on ulotuttava alihankkijoihin, logistiikkaan, henkilöstöön, energiaan ja tietojärjestelmiin. Turvallisuus ratkaistaan koko ketjussa.