Venäjän politiikan asiantuntija, tutkija ja Riddle Russia -median johtaja Anton Barbashin on sitä mieltä, ettei Venäjä tule aloittamaan sotaa Nato-maita vastaan. Hän viittaa tästä löytyvään sotilasasiantuntija Eric Woodsin artikkeliin.
– Tässä vaiheessa Moskova voi rangaista länttä. Sillä ei kuitenkaan ole varaa taistella sen kanssa. Venäjän armeija on venytetty äärimmilleen Ukrainassa ja silti epäonnistuu siellä. Sota Natoa vastaan – edes rajattu sellainen – jättäisi Venäjän haavoittuvaiseen asemaan monella rintamalla, Barbashin perustelee.
Hän vääntää tilanteen rautalangasta X:n ketjussaan.
Barbashinin mukaan hyökkäys Nato-maahan voisi olla Kremlin näkökulmasta pelotteen palauttamista. Asiantuntija sanoo, että länsimaiden apu Venäjän hyökkäykseltä puolustautuvalle Ukrainalle on edennyt sodan kuluessa aseista ja tiedustelutiedosta venäläiskaupunkeihin kohdistuvien iskujen mahdollistamiseen. Moskova katsoo Anton Barbashinin mukaan EU:n osallistuvan suoraan sotaan. Tämän lopettaminen vaatii Moskovan mielestä aiempaa kovempia vastatoimia.
Itse taistelukentällä Venäjän kokeneet joukot ja ohjus- ja droonikyvyt voisivat teoriassa johtaa voittoihin alkuvaiheen yhteenotoissa. Nato on kuitenkin Barbashinin mukaan paljon paremmin varautunut uhkaan kuin vuonna 2021.
Uhkapeli rajallisista voitoista samalla, kun sen joukot ovat jumissa Ukrainassa voisi Barbashinin mukaan olla Kremlille katastrofaalista lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikajänteellä.
– Venäjän tärkein rajoite on joukkojen riittävyys, asiantuntija huomauttaa.
Hän muistuttaa diktaattori Vladimir Putinin todenneen kesäkuussa 2026, että ”vain 700 000 miestä sotii Ukrainassa”. Venäjän armeijan virallinen vahvuus on noin 1,5 miljoonaa sotilasta ja 800 000 siviilitehtävissä olevaa henkilöä.
– Tämä ei riitä samanaikaiseen taisteluun Natoa ja Ukrainaa vastaan. Tämä ei ole tarpeeksi edes tehokkaaseen sotimiseen Ukrainassa.
Anton Barbashin sanoo Suomen Nato-jäsenyyden muuttaneen asemia olennaisesti.
– Venäjä rakensi rajalle infrastruktuuria noin 80000 miestä varten. Suuremmista sotavalmisteluista on kuitenkin vähän todisteita. Suomella on valtavat koulutetut reservit ja häivekoneita [ensimmäiset F-35-hävittäjät saapuvat Lapin lennostoon lokakuun alkuun mennessä]. Venäjän pohjoiset tukikohdat olisivat uhattuina.
Barbashinin mielestä Puola on toinen suuri ongelma Moskovalle.
– Nyt 220 000 miestä paperilla ja 65000-70000 rauhan ajan etulinja. Väestö huomioiden riviin saadaan paljon enemmän, asiantuntija sanoo.
– Ruotsi ja Suomi kiristävät droonipuolustusta ja kasvattavat kykyjä. Nato voi kohdistaa tehtaisiin ja venäläisiin viranomaisiin iskuja, joihin Ukraina ei pysty.
Anton Barbashinin mukaan Natolla ei olisi sellaisia rajoituksia iskujen kohteille kuin Ukrainalla. Venäjän sota Naton kanssa antaisi myös hänen mielestään Ukrainalle hyvän mahdollisuuden vallata alueita takaisin kahden rintaman sotaa käyvältä Venäjältä.
Yllätysisku Baltiaan?
Edes julkisuudessa välillä väläytelty hypoteettinen venäläinen ”salamasota Baltiassa” eli jonkinlainen nopea ylläkkö alueella ei Barbashinin mukaan korjaisi Moskovan strategisen turvallisuuden ongelmaa vaan pikemminkin pahentaisi sitä.
– Naton vahvistukset tekisivät Venäjän tappiosta tavanomaisin asein todennäköistä keskipitkällä aikavälillä.
Mitä Kreml sitten aikoo sodan sijasta?
Asiantuntijan vastaus vastaa länsimaisten tiedustelupalveluiden varoituksia – ja viime aikojen tapahtumia Euroopassa.
Barbashin ennustaa, että tulemme näkemään lisää verkossa värvättyjen sabotöörien iskuja ympäri Eurooppaa ja vastavuoroista puuttumista länsimaiseen laivaliikenteeseen vastauksena Venäjän varjolaivoihin kohdistettuihin toimiin. Jälkimmäisen Anton Barbashin sanoo johtavan väistämättä myös eskalaatioihin.
Viimeiseksi hän mainitsee Ukrainaa avustavien eurooppalaispäättäjien painostamisen.
– Kiihtyviä iskuja. Nämä luovat jännitteitä, mutta usein ne myös kääntyvät itseä vastaan.
Anton Barbashin summaa, että Euroopan on syytä varautua kasvavaan harmaan alueen toimintaan varsinaisen venäläisen invaasion sijaan.
– Suora hyökkäys puolustusliiton alueelle osuisi vielä enemmän [Venäjän] omaan nilkkaan kuin 2022.
LUE MYÖS:
Tältä näyttäisi Naton ja Venäjän sota – ”Aivan erilainen kuin luullaan”