Venäjän presidentti Vladimir Putinin toiminta on ranskalaistutkija Françoise Thomin mukaan suoraa jatkumoa V.I. Leninin kommunistiselle kähminnälle.
Tämä oli hänen mielestään selvästi nähtävissä myös Putinin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin taannoisessa huipputapaamisessa Alaskassa.
Lännen yhtenäisyyden rikkominen, Ukrainan lannistaminen ja Venäjää yhä pahemmin piinaavien talouspakotteiden purkaminen ovat pitkän akateemisen uran Venäjä-tutkimuksen parissa tehneen Thomin mukaan nyt Kremlin kiireellisimpiä tavoitteita.
Vladimir Putinin käyttäytyminen juontaa juurensa Leninin ja diktaattori Josif Stalinin kaltaisten bolsevikkien mentaliteettiin, jota leimasi halveksunta länsimaita kohtaan, Thom sanoo ranskalaislehti l’Expressin julkaisemassa haastattelussa.
– Siinä yhdistyy nousukasmainen kaipuu päästä tärkeään pöytään sekä halu potkaista ja nöyryyttää keskustelukumppania, hän toteaa.
Vaikka bolsevikkien ideologia katosi Neuvostoliiton romahtamisen myötä, heidän metodinsa jäivät Thomin mukaan eloon. Pahamaineinen turvallisuuspalvelu KGB, jonka kasvatteihin myös Putin tunnetusti lukeutuu, säilytti Thomin mukaan itsevaltaisen järjestelmän DNA:n. Putinin ulkopolitiikan ydintavoite onkin sama kuin Leninin: kansainvälisen järjestyksen horjuttaminen.
– Bolsevikkihallinnon tavoin myös Putinin hallinto katsoo olevansa sodassa kaikkia niitä vastaan, joita se ei vielä ole alistanut, Thom painottaa.
Vladimir Putinin maailmankuva perustuu hänen mukaansa käsitykseen, että länsi on menestynyt vain riistämällä muita – koko muuta planeettaa. Tämä ruokkii osaltaan putinistista näkemystä Venäjästä piiritystilassa olevana ”sivilisaatiolinnakkeena” ja maailmanjärjestyksestä, jossa kansallisvaltioilla ei enää ole oikeutta olemassaoloon.
Venäjän metodit lännen horjuttamiseksi ovat olleet Françoise Thomin mielestä pitkälti samankaltaisia vuoden 1917 lokakuun vallankumouksesta lähtien. Vuonna 1920 Lenin loi doktriinin demokratioiden sisäisestä mädättämisestä. Sen ydinajatuksena oli, että kaikkiin demokraattisten maiden instituutioihin on mahdollista soluttautua vallitsevan järjestelmän hajottamiseksi sisältä käsin. Putin on käyttänyt vastaavaa reseptiä vakoiluorganisaatioidensa ja sosiaalisen median avulla.
Bolsevikkien keinovalikoimaan kuuluivat Thomin mukaan myös taloudelliset houkuttimet. Jo Lenin lupaili amerikkalaisille erilaisia etuoikeuksia Venäjällä, vaikka neuvotteli samaan aikaan Saksan kanssa. Nyt Vladimir Putin tyrkyttää Donald Trumpille osuuksia Venäjän energiasektorista vastineeksi siitä, että Yhdysvallat suostuisi hylkäämään Ukrainan.
Tällaisten pyrkimysten edistämiseen Kreml on perinteisesti valjastanut ”hyödyllisiä idiootteja”, ja siihen rooliin Trumpin erikoislähettiläs Steve Witkoff näyttää nyt sopivan oikein hyvin, Françoise Thom toteaa.
Kremlin suhtautuminen Eurooppaan on hänen mielestään viime aikoina olennaisesti muuttunut. Eurooppalaisia ei enää nähdä ”Washingtonin sylikoirina”, vaan potentiaalisesti vaarallisena vastavoimana, joka täytyy viimein eliminoida ”historian roskatunkiolle”.
Putinin hallinnon haaveena on koko mantereen miehitys ja se, että eurooppalaisia valtioita johtavat Kremlin valitsemat venäjämieliset poliitikot.
Talvisodan aikaista Otto-Wille Kuusisen johtamaa Terijoen nukkehallitusta Thom ei artikkelissaan suoraan mainitse, mutta yhtymäkohdat lienevät jokaiselle suomalaiselle tuttuja.
