– Demokratian suurimmat uhat eivät tule rajojemme ulkopuolelta, vaan sisäpuolelta. Matala äänestysaktiivisuus on kaikissa kansanvaltaisissa maissa kasvava ongelma, Antti Häkkänen (kok.) totesi Suomalaisen kuntademokratian tila ja haasteet -seminaarissa Helsingissä torstaina.
Oikeusministeri Häkkäsen mukaan alhainen äänestysaktiivisuus vähentää jo nyt päätöksenteon legitimiteettiä ja lietsoo populismia.
Ministeriön tiedotteen mukaan Häkkänen kertoi kantavansa huolta tulevista maakuntavaaleista. Ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus järjestää ensi syksynä, 28. lokakuuta.
– Olen huolissani siitä, että äänestysaktiivisuus vaaleissa jää alhaiseksi, mikäli emme yhdessä pysty viestimään ja kannustamaan mahdollisimman monia vaaliuurnille. Oikeusministeriö on yhteistyössä valtiovarainministeriön ja Suomen kuntaliiton kanssasuunnitellut laajaa vaaleihin liittyvää viestintäkampanjaa. Kannustan myös kaikkia puolueita ja järjestökenttää aktiivisuuteen.
Häkkänen muistutti, että vuodesta 2021 alkaen kunta- ja maakuntavaalit pidetään samanaikaisesti. Ministerin mukaan tämä voi aktivoida useampia äänestämään myös kuntavaaleissa.
Uudella kuntalailla kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia vahvistettiin säätämällä kunnille viestintää ja tietojen saatavuutta koskevia velvoitteita. Häkkänen painotti, että kunnallista päätöksentekoa tulee uudistaa nykyistä läpinäkyvämpään suuntaan:
– Kansalaisille tulisi tarjota paremmat edellytykset hahmottaa, ketkä ovat vastuussa harjoitetusta politiikasta ja minkälaisia vaihtoehtoja päätöksenteossa on tarjolla.
– Päätöksenteon avoimuutta ja tiedonsaannin edellytyksiä tulisi parantaa myös kuntaomisteisten yhtiöiden osalta. Tämä on mielestäni tärkeä asia, jota on syytä seurata ja jatkokehittää. Erityistä huomiota avoimuuteen, informointiin, kuntalaisten neuvontaan sekä kunnissa tapahtuvaan osallisuuden ja vaikuttamisen tukemiseen tulee kiinnittää muutostilanteessa, Häkkänen korosti.
Seminaarissa julkistetussa Kuntademokratiaindikaattorit 2017 -tutkimuksessa tarkastellaan myös ulkomaalaistaustaisia kuntalaisia ja ehdokkaita.
– Tärkeä havainto on, että vaikka ulkomaalaisten poliittiset oikeudet ovat Suomessa EU-maiden kärkitasoa, ulkomaalaistaustaiset asettuvat ehdolle osuuteensa nähden huomattavasti harvemmin ja heidän äänestysprosenttinsa on kantaväestöä matalampi, Antti Häkkänen totesi.
Hänen mielestään jatkossa tulisi kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajien, nuorten ja muita heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden osallisuuteen.
– Muun muassa lisääntyvä maahanmuutto kasvattaa tarvetta tarjota maahan muuttaneille aito mahdollisuus osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan ja kuntajärjestelmään, ministeri Häkkänen sanoi.
