Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) korosti tiistaina Ilta-Sanomien vaalimessuilla, että Suomi ja Eurooppa eivät saa toistaa samoja virheitä Venäjän kanssa, joita on aiemmin tehty.
– Olemme aiemmin katsoneet liian naiivisti Venäjään. Pitää muistaa, että Venäjä on niin tsaarin aikoina, Neuvostoliiton aikoina kuin nyt myös (Vladimir) Putinin aikoina ollut samanlainen autoritaarisen perimän omaava maa, jossa tiettyjen poutasäiden jälkeen aina on ilmennyt väkivaltaista liikehdintää naapurikansoja kohtaan, Häkkänen sanoi.
Vaikka Venäjän historia väkivaltaisten konfliktien osalta vaikuttaa toistavan itseään, se ei Häkkäsen mukaan poista sitä asiaa, etteikö Suomen kannattaisi pyrkiä aina diplomatiaan ja hyviin suhteisiin Venäjän kanssa.
– Mutta realiteetti valitettavasti on se, että Venäjän valitettava luonne on tämä, jossa yksilön oikeudet on alistettu valtiolliselle sotilaalliselle menestykselle. Se luonne ei välttämättä poistu edes Putinin poistuessa, Häkkänen sanoi.
Sen takia Suomen tulee Häkkäsen mukaan olla jatkuvasti tarkasti hereillä siitä, miten lännen ja Venäjän väliset suhteet kehittyvät myös Ukrainan sodan päättymisen jälkeen.
Suomen tilannetta Venäjän rajanaapurina helpottaa oleellisesti puolustusliitto Naton jäsenyys. Häkkäsen mukaan se tuo mukanaan myös pysyviä muutoksia Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin.
– Meidän suhteemme perustui pitkälti ajatteluun, että voisimme pystyä ”hallitsemaan Moskovan lämpötilaa” kahdenvälisellä erityissuhteella. Emme voi enää luottaa siihen, että meillä olisi jokin kahdenvälinen erityissuhde, jota on rakennettu jo (Juho Kusti) Paasikiven ja (Urho) Kekkosen ajoista lähtien.
– Nyt Venäjä-suhteen korvaa yhä vahvempi länsisuhde, USA-suhde, Britannia-suhde ja Nato-maiden kanssa lisääntynyt yhteistyö. Jatkossa Suomi toimii yhä enemmän läntisten instituutioiden jäsenenä EU:n ja Naton kautta.
Suomalaisista eduskuntapuolueista kokoomus on ollut avoimesti Nato-jäsenyyden kannalla jo 2000-luvun ensimmäisestä vuosikymmenestä lähtien. Muiden puolueiden kanta puolustusliittoon muuttui nopeasti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.
Vaikka poliittisessa historiassa osa puolueista on aikanaan kannattanut erilaista yhteistyötä kuin nyt käsillä oleva Nato-jäsenyys, Häkkänen ja kokoomus eivät näe nykyisessä tilanteessa tarpeelliseksi muistuttaa muita puolueita niiden aiemmista kannanotoista.
– Olemme kokoomuksessa pyrkineet konsensukseen hyvän yhteistyön rakentamiseksi. Nyt Suomessa on hyvät realiteetit tunnustettu, Häkkänen sanoi.
