Taloustieteilijä: Suomalaiset eivät ole erityisen ahkeria

Ekonomistin mukaan näitä lukuja ihmisten on vaikea uskoa.
Suomessa painetaan ekonomistin mukaan vähemmän töitä kuin verrokkimaissa ja tuottavuus on heikompaa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Suomessa painetaan ekonomistin mukaan vähemmän töitä kuin verrokkimaissa ja tuottavuus on heikompaa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Suomen Pankin vanhempi ekonomisti, taloustieteen tohtori Sanna Kurronen lataa suorat sanat suomalaisten työnteosta ja tuottavuudesta.

Hän ihmettelee, miksi suomalaisten on niin vaikea uskoa kahta asiaa.

– 1) Emme ole erityisen ahkeria (teemme verrattain vähän työtunteja per työllinen)

– 2) Emme ole erityisen tuottavia, eli emme todellakaan saa enemmän aikaan kuin muut tehtyä työtuntia kohti vaan vähemmän.

Kurronen on jakanut X-palvelussa alta löytyvä kuvaajan ostovoimakorjatusta työn tuottavuudesta. Suomi on siinä kirkkaasti jäljessä esimerkiksi verrokeiksi otettuja Ruotsia ja Tanskaa.

Kurrosen päivitys on herättänyt runsaasti keskustelua.

Hän toteaa kommenteissa suoraan, että suomalaisten ahkeruuden puute näkyy vähäisissä tehdyissä työtunneissa. Ekonomistin mukaan Eurostatin data osoittaa Suomen jäävän kokoaikaisten työntekijöiden työtunneissa niin Saksasta, Ruotsista, Tanskasta kuin myös EU:n keskiarvostakin.

Poimintoja videosisällöistämme

Jos puhutaan ahkeruudesta, jäämme taloustieteilijän mukaan Ruotsille ”joka mittarilla”.

Tuottavuuden ero totuttuun vertailukumppaniin on pysäyttävä. Esimerkiksi tuottavuuteen perehtynyt emeritusprofessori Matti Pohjola on arvioinut, ettei Suomen talouden ongelmana ole investointien ja pääoman puute vaan kokonaistuottavuuden heikko kasvu ja korkean tuottavuuden pääoman puute.

Pohjolan Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa tänä vuonna julkaistun artikkelin mukaan työn tuottavuus kasvoi Ruotsissa keskimäärin 2,3 prosenttia vuosina 2001-2021. Suomessa kasvua tuli keskimäärin taas vain 1,2 prosenttia.

Verkkouutiset kertoo vertailusta lisää tässä jutussa.

Valtiovarainministeriltä ei heru ymmärrystä hillittömille tavoitteille.
Julkisista menoista leikkaaminen kääntää velkasuhteen laskuun suurella todennäköisyydellä, tutkijat arvioivat.
Ekonomistit ennakoivat joitain kasvutoimia ja menosopeutuksia sekä peräävät malttia Iranin sodan talousseurauksiin vastaamisessa.
Mainos