Ostrakismos oli klassisen kauden Ateenassa noin vuosien 487-415 eaa. välisenä aikana käytössä ollut järjestelmä, jonka avulla ateenalaisilla oli tilaisuus karkottaa joka vuosi yksi henkilö kymmenen vuoden määräajaksi.
Ehdokkaita ei asetettu etukäteen, vaan karkotuksen kohde määräytyi kansanäänestyksen perusteella. Käytännössä kohteiksi valikoitui tunnettuja poliitikkoja.
Ostrakismos-karkotusten rankaisevia ja ennaltaehkäiseviä motiiveja analysoinut väitöstutkimus osoittaa, että ateenalaiset pyrkivät ostrakismoksen keinoin yhtäältä hallitsemaan hybrististä yksilöä, toisaalta alistamaan tämän yhteisön moraalisille ja sosiaalisille normeille.
Suvi Kuokkasen aatehistoriallinen tutkimus lähestyy ostrakismos-järjestelmää tuoreesta näkökulmasta asettamalla sen laajaan kulttuuriseen kontekstiin ja keskittymällä sen ei-poliittisiin ulottuvuuksiin.
Tutkimus tarjoaa karkottajien näkökulman tulkitsemalla äänestysliuskoina toimineita saviruukun sirpaleita (ostrakon) ja vertaamalla niitä kirjallisista lähteistä saatavaan tietoon. Tutkimus haastaa niiden antiikintutkijoiden näkemykset, joiden mukaan ostrakismos kehitettiin ja sitä käytettiin ennen kaikkea poliittisiin tarkoituksiin.
Tätä vastoin väitöstutkimus havainnollistaa, että monivivahteinen hybriksen käsite oli keskeinen ostrakismoksen käyttämisen yhteydessä. Hybris ymmärrettiin sekä julkeaksi jumalten uhmaamiseksi että yhteisön moraalisten ja sosiaalisten sääntöjen tahalliseksi rikkomiseksi, ja sen uskottiin johtavan jumalalliseen rangaistukseen.
– Hybris liittyi henkilön mielentilaan ja motiiveihin, ja se ymmärrettiin lisäksi häpeäntunnon ja itsehillinnän puutteeksi sekä muiden kunniaa loukkaaviksi teoiksi, Kuokkanen kertoo väitöstiedotteessaan.
Tutkimuksen mukaan ateenalaiset puuttuivat ostrakismoksen keinoin henkilön vihamielisiin aikomuksiin ja yhteisönvastaisiin motiiveihin ennaltaehkäisevässä hengessä.
Toisaalta Kuokkasen mukaan tutkimus osoittaa, että ostrakismos tarjosi ateenalaisille mahdollisuuden karkottaa joukostaan tällainen hybristinen henkilö ennen väkivallan leviämistä henkilöiden väliseltä poliittiselle tasolle.
Useat kreikkalaiset kirjalliset lähteet liittävät ostrakismoksen synnyn ja käytön tyrannian ennaltaehkäisemiseen. Tutkimus paljastaa, että ostrakismos-karkottajat ilmaisivat ja lujittivat klassiselle Ateenalle leimallista kohtuullisuuden ideologiaa sulkemalla yhteisöstään ulos kuvitteellisia ja symbolisia tyranneja.
Tutkimus osoittaa Kuokkasen mukaan myös, että ateenalaiset ymmärsivät ostrakismoksen kansanvallan symboliksi, jonka keinoin määriteltiin sopivan käyttäytymisen rajoja ja kansalaiskelpoisuuden ehtoja.
– Lähettämällä hybristisen yksilön väliaikaiseen maastakarkotukseen ateenalaiset pyrkivät yhtäältä välttämään jumalten vihan, toisaalta rankaisemaan rajojen rikkojaksi miellettyä yksilöä. Näin ostrakismos palveli sekä rankaisevia että ennaltaehkäiseviä tarkoituksia, hän toteaa.
FM Suvi Kuokkasen väitöskirja Controlling a Hybristic Individual, Enforcing Moral and Social Norms. The Punitive and Preventive Motives of Ostracizing in Fifth-Century BCE Athens tarkastetaan Oulun yliopistossa keskiviikkona 12. heinäkuuta.
