Vuonna 2017 eduskunnan käsittelyyn eteni lakialoite, joka yhdisti poikkeuksellisella tavalla puolueita vasemmalta oikealle. Aloitteella vaadittiin työvoiman saatavuusharkinnan poistamista. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja oli kansanedustaja Anna Kontula (vas.). Hänen rinnallaan aloitetta olivat jättämässä kokoomuksen Juhana Vartiainen, SDP:n Tytti Tuppurainen, Rkp:n Veronica Rehn-Kivi sekä vihreiden kansanedustaja Emma Kari.
Kaikkiaan aloitteen allekirjoitti yli sata kansanedustajaa yli puoluerajojen – myös seitsemän SDP:n edustajaa, vaikka puolue vastusti ja vastustaa edelleen tiukasti saatavuusharkinnan poistamista. Aloite johti tuoreeltaan yhteenottoon ay-liikkeen kanssa, vaikka aloite lopulta raukesi vaalikauden lopussa eikä siis edennyt päätöksentekoon asti.
Perussuomalaisista kukaan ei allekirjoittanut aloitetta.
Saatavuusharkinta tarkoittaa voimassa olevaa käytäntöä, jossa viranomaisten on ensin selvitettävä, onko avoimeen työpaikkaan saatavilla työntekijöitä Suomesta tai EU- ja ETA-alueen sisältä. Harkinta ei koske erityisasiantuntijoita.
Lakialoitteen allekirjoittaneista SDP:n kansanedustajista kaksi istuu paraikaa eduskunnassa. Tytti Tuppurainen ei vastannut Verkkouutisten haastattelupyyntöön, mutta Eeva-Johanna Eloranta suostuu kommentoimaan asiaa. Hän sanoo muuttaneensa mieltään asiassa:
– Olen tästä asiasta toista mieltä tällä hetkellä. EU ja ETA-alueen ulkopuolinen saatavuusharkinta on kuitenkin aika keskeinen työväline meille ja on tärkeää, että se säilytetään.
Elorannan mukaan työväline on hyvä olla olemassa viitaten esimerkiksi muuttuviin työllisyystilanteisiin. Hän kiistää, että kannanmuutokseen olisi vaikuttanut painostus SDP:n taholta.
Vasemmistoliiton silloinen puheenjohtaja Li Andersson ei allekirjoittanut aikanaan aloitetta, mutta nykyinen puheenjohtaja Minja Koskela on väläyttänyt Helsingin Sanomien haastattelussa saatavuusharkinnan purkamista tietyin ehdoin. Aloitetta vahvasti ajanut kokoomuksen Vartiainen kiitteli pikaviestipalvelu X:ssä tuoreeltaan Koskelan avausta.
Oikeistosta ja vasemmistosta kannatetaan saatavuusharkinnan poistoa, mutta osin eri syistä.
– Perusasetelma, minkä takia aloitetta aikanaan ajoin, ei ole sinällään muuttunut. Saatavuusharkinta on edelleen yksi mekanismeista, jotka tuottavat meille sellaisia olosuhteita, jotka ovat alttiita ihmiskaupalle ja muulle työperäiselle hyväksikäytölle, Kontula kommentoi asiaa Verkkouutisille eduskunnassa.
Kontulan mukaan saatavuusharkinta synnyttää ulkomaalaiselle työntekijälle riippuvuussuhteen, joka on vahvempi kuin suomalaisen työntekijän ja hänen pomonsa välillä, kun oleskeluoikeus riippuu työnantajasta.
Kontula korostaa, että saatavuusharkinta on kuitenkin vain pieni osa maahanmuuttopolitiikan kokonaisuutta eikä sen poistaminen tästä näkökulmasta ole ”erityisen olennaista”.
– Kiireellisimpiäkin asioita on.
Työvoiman saatavuusharkintaa on asteittain joustavoitettu – myös tällä vaalikaudella. Tietyillä toimialoilla tai alueilla harkintaa on purettu, ja maassa jo olevien osalta kevennetty. Isossa kuvassa saatavuusharkinta kuitenkin on ja pysyy.
Elinkeinoelämän näkökulmasta saatavuusharkinta kahlitsee työperäistä maahanmuuttoa, ay-liike pelkää suomalaisten työntekijöiden ja näiden työehtojen polkemista.
Kokoomus on kannattanut pitkään saatavuusharkinnan poistamista, ja linjaus löytyy myös tuoreesta tavoiteohjelmasta. Puolueen mielestä saatavuusharkinnan sijaan resursseja pitäisi käyttää nykyistä enemmän hakijoiden taustan tarkistuksiin sekä työehtojen toteutumisen valvontaan.
SDP ei luopuisi saatavuusharkinnasta. Puolueen keväällä julkaistussa poliittisessa ohjelmassa katsotaan, että ”EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinta on keskeinen työväline, jonka säilyttäminen on tärkeää”. Ohjelmassa katsotaan, että nykyisenkaltainen saatavuusharkinta voitaisiin säilyttää myös mahdollisen maahanmuuton pisteytysjärjestelmän osana.
– Se on selvää, että demarit eivät tule kärjekseen ottamaan saatavuusharkinnan poistoa, koska heille se on symbolisella tasolla iso kysymys, arvioi Kontula.