Addiktioiden asiantuntijajärjestö A-klinikkasäätiö varoittaa, että riippuvuuksien aiheuttamat kustannukset kasvavat Suomessa edelleen. Järjestön mukaan riippuvuudet eivät koske vain marginaalissa eläviä, vaan ne kietoutuvat osaksi arkea myös työelämässä. Ne näkyvät poissaoloina, alisuoriutumisena ja psyykkisen kuormituksen lisääntymisenä.
A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki muistuttaa väitöstutkimuksessaan, että riippuvuudet heijastuvat työelämän rakenteisiin ja kulttuuriin, eivät pelkästään yksilön valintoihin. Ongelmien ennaltaehkäisyyn ja avoimeen käsittelyyn on siksi oltava tilaa myös työpaikoilla.
Pelkästään alkoholi aiheuttaa vuosittain yli 1,1 miljardin euron kustannukset työelämälle.
– Tämä lukema sisältää sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyttä ja alentunutta työtehoa, mutta ei kata kaikkia epäsuoria vaikutuksia, kuten huonoa työilmapiiriä tai esihenkilöiden ajankäyttöä. Kyseessä on paitsi vakava kansanterveydellinen ongelma, myös merkittävä kasvun jarruttaja. Riippuvuuslaskun maksaa yhteiskunnan lisäksi yritykset, Jouhki kommentoi tiedotteessa.
Huumausaineiden käyttö ja niihin liittyvät ongelmat ovat yleistyneet Suomessa 2010-luvulta alkaen. Erityisen huolestuttavaa on, että tietyt huumeet ovat yleistyneet nopeasti: esimerkiksi amfetamiinin, metamfetamiinin, ekstaasin ja kokaiinin käyttömäärät olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jätevesitutkimuksen mukaan vuonna 2023 noin kolminkertaiset vuoteen 2012 verrattuna. Monet käyttäjät ovat työelämässä, ja käyttö näkyy yhä useammin myös työpaikoilla.
A-klinikkasäätiön kohtaavan työn ammattilaisten mukaan Suomen katukaupassa liikkuu nyt myös ADHD-lääkkeitä. Aivodopingissa niiden käytön kasvua on kansainvälisten tutkimusten mukaan havaittavissa myös työssäkäyvillä ja opiskelijoilla.
– Osa työelämässä olevista hakee suorituskykyä lääkkeistä, jotka eivät ole heille määrätty. Ilmiö kertoo karua kieltä siitä, miten yhteiskuntamme suorituskeskeisyys ohjaa yksilön toimintaa, toteaa Jouhki.
Addiktioilla ei tarkoiteta vain päihteitä, vaan myös esimerkiksi liiallista rahapelaamista. THL:n mukaan rahapelaaminen on vähentynyt Suomessa, mutta rahapeliongelmat ovat lisääntyneet. Tällä hetkellä noin neljä prosenttia aikuisista kärsii rahapeliongelmasta, mikä tarkoittaa satojatuhansia suomalaisia.
Nykyään työelämässä kärsitään myös uudenlaisista riippuvuuksista, jotka liittyvät muun muassa digipelaamiseen ja sosiaaliseen mediaan. Tällaiset riippuvuuden ovat tutkitusti yhteydessä masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden lisääntymiseen.
Ongelmista puhuminen tuntuu vaikealta
Kaikkia riippuvuuksia yhdistää niihin liittyvä stigma, joka vaikeuttaa vaikeiden asioiden käsittelyä esimerkiksi työpaikoilla ja nostaa kynnystä avun pyytämiseen. A-klinikkasäätiö toteutti keväällä 2025 addiktiokyselyn, johon vastasi 1 016 täysi-ikäistä suomalaista.
Kaikista vastaajista 50 prosenttia oli sitä mieltä, että ongelmien puheeksi ottaminen työpaikalla ei kuulu työyhteisön muille jäsenille vaan esimerkiksi työterveyshuollolle. Siitä huolimatta 69 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, ettei ongelmien puheeksi ottaminen työpaikalla ole turhaa ja että vastuu riippuvuuksien tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta ei ole vain julkisten sektorin palveluntarjoajilla.
Jouhkin mukaan yritysten pitäisi ottaa suurempaa roolia riippuvuuksien stigman poistamiseen ja riippuvuudesta kärsivien työntekijöiden tukemisessa.
– Riippuvuudet ovat aina lähellä – oli kyse sitten kodista tai työpaikasta. Niitä vallitseva stigma vaikuttaa siihen, ettei riippuvuuksista uskalleta puhua työpaikoilla. Yritysten täytyy nostaa vaikeita asioita esiin, rakentaa turvallista ilmapiiriä ja investoida riippuvuuksien ehkäisyyn ja hoitoon. Se maksaa itsensä takaisin.
LUE MYÖS:
Pelaatko liikaa? Nämä merkit paljastavat, ettei tilanne ole enää hallinnassa
Haittaako juominen työtäsi? Tunnista nämä vaaranmerkit
Juotko liikaa? Asiantuntija kehottaa kysymään itseltään nämä asiat
