Tämä käy ilmi tuoreesta Akava Works -maahanmuuttokatsauksesta. Se merkitsee, että hallituksen tavoite kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi on loittonemassa.
Akava painottaa, että maahantuloprosessia pitää nopeuttaa edelleen, panostaa kotoutumiseen ja tehdä tehokasta syrjinnän ja rasismin vastaista työtä, jotta Suomi on kansainvälisille osaajille kiinnostava maa tulevaisuudessa.
– Pidämme Akavassa huolestuttavana, että kansainvälisten osaajien oleskelulupien määrä laskee, vaikka oleskelulupien kokonaismäärä on ennätyskorkea. Erityisasiantuntijoiden osuus työperäisestä maahanmuutostamme on pienentynyt, vaikka suunnan tulisi olla päinvastainen, sanoo johtava asiantuntija Miika Sahamies.
Suomeen myönnettiin viime vuonna yhteensä lähes 49 000 oleskelulupaa, mikä oli ennätyksellinen määrä. Perhesyiden ja opiskelun perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrä kasvoi eniten.
Työn perusteella myönnettiin kuitenkin tuhat oleskelulupaa vähemmän kuin vuonna 2022. Työlupien määrä laski etenkin erityisasiantuntijoiden lupamäärän vähennyttyä, kertoo tuore maahanmuuttokatsaus.
– Erityisasiantuntijoiden lupamäärien lasku selittyy ainakin osin taloussuhdanteen heikkenemisellä. Työttömyys lisääntyy niillä aloilla, joille maahan muuttavat erityisasiantuntijat työllistyvät tyypillisesti, esimerkiksi tekniikan ala. Lupamäärien kehitykseen voi vaikuttaa myös tarjonta eli se, kuinka moni haluaa hakea juuri Suomesta erityisasiantuntijan työpaikkaa, sanoo asiantuntija Tomi Husa.
– Voimme vaikuttaa maahanmuuttoon ja Suomen houkuttelevuuteen siten, että emme tee toimia, jotka vaikeuttavat maahanmuuttoa. Esimerkiksi hallitusohjelman ns. kolmen kuukauden sääntö on aivan liian tiukka. Sen mukaan työttömäksi jääneen maahan muuttaneen olisi poistuttava maasta kolmen kuukauden kuluttua, ellei hän löydä uutta työtä. Onneksi hallitus on kuitenkin kertonut voivansa arvioida uudelleen tätä linjausta, Sahamies toteaa.
Hän huomauttaa, että kestävä kasvu syntyy korkeasta osaamisesta ja hyvän elämän edellytyksistä. Yhtä lailla on tärkeää huolehtia suotuisista toimintaedellytyksistä yrityksille.
– Lisäämällä työ- ja opiskeluperusteista maahanmuuttoa voimme vastata huoltosuhteen heikkenemiseen, työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin ja parantaa työvoiman saatavuutta. On erittäin tärkeää jatkaa aktiivisesti toimia syrjinnän ja rasismin torjumiseksi Suomessa. Vain avoin ja kansainvälinen yhteiskunta tukee talouskasvun edellytyksiä, Sahamies sanoo.
