Akavan mukaan sen tavoitteena olisi linjata koko koulutusjärjestelmän kehittämisen suunta eli uusia koulutuksen tiekartta vuoteen 2030 saakka.
– Tehdyt leikkauspäätökset uhkaavat vakavasti Suomen tulevaisuutta, jos emme vähintään tee pitkän tähtäimen visiota siitä, kuinka tulevaisuuttamme rakennetaan. Jatkuvan valituksen sijaan nyt on pian ryhdyttävä arvioimaan koulutusleikkausten vaikutuksia ja sitä, kuinka olemassa olevilla resursseilla luodaan uutta – kautta koko koulutusketjun, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder (kok.).
Akava kehottaa myös arvioimaan meneillään olevat yhteistyöhankkeet, kuten Tampere 3:n, Lappeenrannan ja Vaasan kampukset sekä niiden onnistumiset ja heikkoudet.
Akavan mielestä ammatillista ja tieteellistä koulutustarjontaa on kehitettävä niiden omien vahvuuksien pohjalta.
– Tieteelle, perustutkimukselle ja niiden tuottamille innovaatioille on yhä annettava sen ansaitsema tila ja arvo, mutta samalla on vahvistettava ammattikorkeakoulujen roolia soveltavan tutkimuksen puolella. Meillä on yhteiskunnallinen tarve ammatillisille korkeakouluille ja hallituksen on tuettava eri koulutussuuntien profilointia, sanoo asiantuntija Hannele Louhelainen Akavasta.
Akava edistäisi myös korkeakoulutuksen tasavertaisuutta. Tämä edellyttää tieteellisen ja ammatillisen korkeakoulutuksen roolien kirkastamista. Korkeakoulut tarvitsevat vahvaa tukea ja yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämältä ja valtiolta sekä muiden korkeakoulujen kesken.
Ammattikorkeakoulujen erityinen valtti on soveltava, monialainen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Se vastaa korkeakoulujen yhteistyökumppaneiden kehittämistarpeisiin ja tukee täten maakuntia, niiden kehittämistä, hyvinvointia ja kilpailukykyä.
– Ammatilliset korkeakoulut lisäävät työllisyyttä lähialueillaan. Alueen yritysten lisäksi ne ovat oppineet toimimaan osin vahvassa yhteistyössä tieteellisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden kanssa. Tätä yhteistyötä on syytä yhä lisätä, Louhelainen sanoo.
Akavan mielestä koulutuksen kokonaisuudistuksessa on löydyttävä rohkeutta tarkastella myös koko maan kattavaa korkeakoulu- ja tutkimusverkostoa.
– Korkeakoulujen rakenneuudistukset voivat tarkoittaa vähemmän seiniä, mutta ne eivät saa tarkoittaa jatkuvia yt-neuvotteluita. Meiltä kaikilta on löydyttävä tahtoa ja keinoja vahvistaa tarvittavaa opetusta, osaamista ja tutkimusta, Sture Fjäder sanoo.
