Ruotsilla on aikaa vuoteen 2030 varustautua aikaisempaa vaarallisemman Venäjän varalle, varoittaa maan pääministeri Ulf Kristersson Dagens Nyheterin haastattelussa. Tällä hetkellä Venäjä on kiinni Ukrainassa, mutta jo muutaman vuoden päästä Venäjä voi muodostaa entistä suuremman uhan useille Euroopan maille, Kristersson sanoo.
Ruotsilla on pääministerin mukaan noin viisi vuotta aikaa varautua ja varustautua tähän.
– Kaikkea on vahvistettava ja tiedustelukykymme on oltava tarpeeksi vahva ennustaakseen Venäjän toimintaa ja arvioidakseen oikein heidän aikomuksiaan.
Kristerssonin mukaan Ruotsin tiedustelu epäonnistui arvioimaan oikein Venäjän aikeet Ukrainassa vuonna 2022. Ex-pääministeri Carl Bildt on saanut Kristerssonin hallitukselta tehtäväksi selvittää Ruotsin tiedustelupalvelujen nykytilaa ja uudistustarpeita. DN:n tietojen mukaan selvitys tulee johtamaan konkreettisiin muutoksiin.
Haastattelussa Kristersson ilmaisee tukensa Yhdysvaltojen ajamalle Nato-maiden puolustusmenojen kasvattamiselle. Yhdysvallat haluaa puolustusliiton jäsenten käyttävän puolustukseen viisi prosenttia BKT:sta. Kristerssonin mukaan kyse ei ole ”kohtuuttomasta tavoitteesta”, joskin hän haluaa laskea puolustusmenoiksi myös kyberpuolustuksen, väestönsuojelun ja Ukraina-tuen.
Kristersson myöntää, että transatlanttisessa yhteistyössä eletään nyt epävarmoja aikoja. Hän kuvailee osaa Yhdysvaltojen sanavalinnoista ”brutaaleiksi”, mutta samalla Kristersson muistuttaa jo aikaisempien yhdysvaltalaishallintojen kehottaneen Eurooppaa kantamaan suurempaa vastuuta turvallisuudestaan. Transatlanttista yhteistyötä ei pidä hylätä, etenkään nykyisessä turvallisuusympäristössä, Kristersson sanoo.
– Suhtaudun koko tilanteeseen suurella vakavuudella. Nyt ei ole oikea hetki olla huolimaton, se on tärkeää ymmärtää.
