Ranska toimittaa kaksi Mistral-luokan komento- ja hyökkäysalusta Venäjälle. Vuonna 2011 solmitun kaupan arvo on 1,2 miljardia euroa.
Sopimus on herättänyt runsaasti keskustelua etenkin Ukrainan tilanteen vuoksi.
Joukko Euroopan parlamentin jäseniä allekirjoitti yhdessä kauppoja vastustavan kirjeen jo maaliskuussa.
”On tärkeää ymmärtää, että Krimin haltuunotto vastoin kansainvälistä lakia vaikuttaa koko Eurooppaan. Vaikutukset EU:n ja Venäjän suhteisiin ovat luultavasti melko pitkäkestoisia; suhteet jäähtyvät hyvinkin kylmiksi”, kirjeen ainoana suomalaisena europarlamentaarikkona allekirjoittanut Petri Sarvamaa (kok./EPP) totesi tuolloin.
Kirjeen kirjoittajat katsoivat kauppojen loukkaavan EU:n säätämiä Venäjä-pakotteita.
Myös Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama on vaatinut kauppojen jäädyttämistä.
Ranskan presidentin Francois Hollanden mukaan kauppa on laillinen ja sillä on suurta taloudellista merkitystä Ranskalle.
Hollande on ilmoittanut, ettei sovitun kaupan perumista voida oikeuttaa ennen kuin EU:ssa päätetään nykyistä korkeamman tason talouspakotteista.
Ukrainan EU-suurlähettilään Kostiantyn Yelisieievin mielestä aluskauppaa ei tarvitse pohtia pakotteiden valossa, koska se rikkoo Euroopan unionin perusperiaatteita. Hänen mukaansa kauppa voitaisiin haastaa EU-tuomioistuimessa.
”Kehittyneiden aseiden myyminen sellaiselle valtiolle, joka pyrkii ottamaan alueita naapurimailtaan ja joka pitää kansainvälistä lakia pilkkanaan, on kiistanalainen toimi”, Yelisieiev kommentoi Ukrinformille Euractivin mukaan.
Yelisieievin mukaan jo Georgian vuoden 2008 sota ja Krimin liittäminen Venäjään yhdessä Ukrainan itäosien viimeaikaisten tapahtumien kanssa todistavat, ettei Venäjä ole sopiva asekauppakumppani.
Ranskan uskotaan olevan Venäjän suurin eurooppalainen asekauppakumppani. SIPRI:n (Stockholm International Peace Research Institute) tietojen mukaan Ranskan puolustusvienti Venäjälle kolminkertaistui vuosien 2009–2010 aikana ja kasvaa jatkuvasti.
