Brittiarmeijalla olisi tosipaikassa ammuksia vain kahdeksan päivän sotaan, kansanedustaja, ex-upseeri ja entinen Britannian turvallisuusministeri Tom Tugendhat sanoo.
Tugenhadt kertoo asiasta Substackissa julkaisemassaan artikkelissa. Hän viittaa Yhdysvaltain Euroopan joukkojen entisen komentaja, kenraali Ben Hodgesin brittiparlamentille antamaan lausuntoon. Rajun ammustilanteen kerrotaan paljastuneen sotapeliharjoituksessa, jossa simuloitiin konfliktia saman tasoista valtiollista vastustajaa vastaan. Käytännössä tällä tarkoitettaisiin ex-ministerin mukaan esimerkiksi Venäjää.
– Ei kahdeksan kuukautta. Ei kahdeksan viikkoa. Kahdeksan päivää, Tom Tugendhat lataa.
Hän jatkaa, ettei kyse ole ”vuodosta tai kauhutarinasta” ja huomauttaa Britannian pääesikunnan päällikön (CDS) vahvistaneen luvut, mutta perustelleen niitä ”prosessuaalisilla syillä”.
– Ammusvarastot määritetään CDS:n mukaan perustuen oletuksiin tulinopeudesta, konfliktin odotetusta kestosta ja operatiivisista prioriteeteista, Tugendhat sanoo.
Hänen mukaansa jätettiin kuitenkin sanomatta, että nämä oletukset on suunniteltu aivan eri aikakaudelle.
– Sota Ukrainassa on osoittanut, että korkean intensiteetin konfliktit valtioiden välillä eivät ole lyhyitä ja ratkaisevia vaan teollisia ja kulutukseen perustuvia. Ukrainan joukot ampuvat tuhansia tykistönammuksia päivässä. Vuosina 2023 ja 2024 oli aikoja, jolloin Venäjä ampui kymmeniä tuhansia tykistönammuksia päivässä. Brittiarmeijan varastoa 155 millimetrin ammuksia pidetään yleisesti riittävänä vain hieman yli viikon kestävään jatkuvaan taistelemiseen ukrainalaisilla tulituksen määrillä.
Tom Tugendhatin mukaan Britannia ei paini varautumisen ongelmien kanssa yksin. Esimerkiksi Saksassa varoitettiin jo alkuvuodesta 2022, että asevoimien ammusvarastot riittäisivät kovassa sodassa vain pari päivää. Hälytyskelloja on soitettu myös Ranskassa. Tugenhadt sanoo, että jopa eurooppalaisia paremmin varautuneilla amerikkalaisilla on ollut vaikeuksia aseistaa Ukrainaa ja Israelia samanaikaisesti.
Britannian kohdalla tilannetta pahentaa kuitenkin retoriikan ja todellisuuden välinen kuilu, Tugendhat sanoo.
Hänen mukaansa Britannian puolustuksen rahoitus jää kauas siitä, mitä maan hallitus sanoo tällä saralla tekevänsä.
Vielä huolestuttavampana asiantuntija pitää sitä, että inflaatio, asuntokulut ja ydinaseet ovat nielleet valtaosan viime aikojen merkittäviksi mainostetuista puolustussatsauksista eikä asevoimien tavanomaisiin kykyihin ole todellisuudessa juuri panostettu.
Syy Britannian asevoimien tilanteeseen on Tugendhatin mukaan ollut kylmän sodan päättymisen jälkeisessä turvallisuusajattelussa, jossa useimmat Euroopan maat käytännössä ajoivat alas kykynsä käydä tavanomaista suuren mittakaavan sotaa.
Sota Ukrainassa on entisen ministerin mukaan tuhonnut kaikki vanhat oletukset.
Nyt tarvitaan Tugendhatin mielestä rehellisyyttä rahasta ja panostusta ammusvarastoihin.
– Kahdeksan päivää ei ole teoreettinen mittari. Kyse on vuosikymmenten aikana tehtyjen ja yhä lykättyjen valintojen seurauksista. Jos Britannia haluaa ehkäistä sodan mieluummin kuin käydä sellaista valmistautumattomana, täytyy nämä valinnat kohdata rehellisesti. Pelotetta ei rakenneta toiveiden varaan. Se rakennetaan varastojen, tehtaiden, ihmisten ja suunnitelmien varaan.
