Uusi Kela-korvausmalli mahdollistaa 65 vuotta täyttäneille hakeutumisen yksityisen yleislääkärin vastaanotolle julkisen sektorin noin 30 euron asiakasmaksulla. Asiakasmaksun ylittävä osa käynnin hinnasta korvataan sairausvakuutusjärjestelmän kautta, eikä hyvinvointialueiden budjetista.
Jokainen Kelan 65-mallilla toteutettu lääkärikäynti säästää hyvinvointialueen menoja lähes 100 euroa, laskee Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) puheenjohtaja Sari Riihijärvi.
Valtiovarainministeriön yksikköhintahankkeessa on kerätty hyvinvointialueilta tietoja eri sote-palveluiden tuotantokustannuksista. Saatujen tietojen mukaan yleislääkärin 20 minuutin vastaanotto maksaa hyvinvointialueelle omana tuotantona keskimäärin 120 euroa.
– Vaikka kaikkien hyvinvointialueiden yksikkökustannustietoja ei ole vielä käytössä ja vaikka on erimielisyyttä siitä, mitä kyseisiin kustannuksiin sisältyy, voidaan suurusluokkaa pitää suhteellisen oikeana, Sari Riihijärvi arvioi.
Sekä hyvinvointialueelta saadusta palvelusta että yksityiseltä palveluntuottajalta haetusta Kela 65 -mallin mukaisesta palvelusta asiakasmaksun osuus on sama eli noin 30 euroa. Hyvinvointialueet tukevat jokaista tuottamaansa yleislääkärikäyntiä budjetistaan noin 90 eurolla. Kela 65 -mallissa yksityiselle palveluntuottajalle korvataan sairausvakuutusjärjestelmän kautta noin 70 euroa, koska korvausmallissa palvelulle on asetettu 100 euron kattohinta.
– Hyvinvointialueiden oman tuotannon yksikköhinnoista ja niiden laskentaperusteista on vielä näkemyseroja eivätkä luvut ole täysin vertailukelpoisia mallilla korvattaviin yleislääkärikäynteihin. Joka tapauksessa hyvinvointialueet hyötyvät taloudellisessa mielessä vähintään 70–90 euroa jokaisesta mallilla toteutetusta lääkäripalvelusta, Riihijärvi sanoo tiedotteessa.
On arvioitu, että vuoden 2027 loppuun asti voimassa olevalla kelakorvausmallilla toteutetaan yli miljoona lääkärikäyntiä. Se tarkoittaisi 70–100 miljoonan laskennallista säästöä hyvinvointialueille.
– Eikö taloudellisissa haasteissa kamppailevien hyvinvointialueiden kannattaisi suositella 65 vuotta täyttäneille asukkailleen uuden Kela-korvausmallin hyödyntämistä? Riihijärvi kysyy.
Mallia kritisoidaan hoidon jatkuvuuden puuttumisesta, koska kansalaiset eivät välttämättä asioi aina saman lääkärin vastaanotolla eli heillä ei ole omalääkäriä.
– Omalääkäristä ja sitä kautta hoidon jatkuvuudesta hyötyvät varsinkin pitkäaikaissairaat ja heidänkin lääkitys- ja potilastietonsa ovat Kanta-palveluiden kautta myös yksityislääkärin käytettävissä. Heilläkin ilmenee vaivoja, joilla ei ole mitään tekemistä pitkäaikaissairauden, kuten diabeteksen tai reuman, kanssa, muistuttaa Riihijärvi.
– Omalääkärimalli ja Kela 65 -malli eivät ole toistensa kilpailijoita, vaan ne pikemminkin täydentävät toisiaan. Molempia hyödyntämällä sekä hyvinvointialueiden ja yksityisen sektorin yhteistyötä kehittämällä voidaan parantaa merkittävästi hoidon saatavuutta ja oikea-aikaisuutta.
