Tasavallan presidentti Alexander Stubb puhui maanantaina valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Ritarihuoneella Helsingissä.
Presidentin mukaan ”turvallisuusympäristömme on karumpi kuin toivoisimme”.
– Sodan ja rauhan kysymysten korostuminen maailmanpolitiikassa ei ole asia, jota me olemme halunneet. Mutta se on tosiasia, ja me olemme Suomena siihen valmistautuneet.
Stubb sanoi, että turvallisuusympäristön arviointi lähtee Venäjästä, sen tavoitteista ja keinoista pyrkiä tavoitteisiinsa.
– Yhtenä keinona on sota, ja Venäjä käykin neljättä vuotta sotaa Ukrainassa. Ukraina taistelee oman olemassaolonsa, mutta myös koko Euroopan ja demokratian puolesta ja ansaitsee siinä meidän tukemme. Samalla minulle on käynyt selväksi, että tukiessamme Ukrainaa me olemme monessa asiassa myös saamapuolella. Ukrainan ymmärrys modernista sodankäynnistä on omaa luokkaansa ja me opimme heiltä paljon. Yhteistyö on kaksisuuntainen tie, presidentti sanoi.
– Venäjä ei muodosta meille välitöntä sotilaallista uhkaa. Varautumalla, pelotetta ja puolustusta kehittämällä pyrimme varmistamaan, ettei se jatkossakaan tällaista uhkaa muodostaisi.
Toinen turvallisuusympäristöä muovaava tekijä on Stubbin mukaan kriisien moniulotteisuus
– Hybridivaikuttamisen uudet tai aiempaa viheliäisemmät muodot haastavat yhteiskuntaamme, presidentti sanoi.
Stubb nosti esille myös Yhdysvaltojen roolin muutoksen.
– Sotilaallisella tasolla meidän ja Yhdysvaltojen kahdenvälinen yhteistyö toimii loistavasti. Emme voi kuitenkaan jättää huomiotta sitä, että Yhdysvaltojen katse kääntyy osin toisaalle ja tämä muutos on pysyvä.
Presidentti sanoi, että Suomi on huolehtinut aina puolustuksestaan.
– Maailmansotien opettamana Suomi on ylläpitänyt läpi vuosikymmenten kansallista puolustuskykyään. Samalla olemme kehittäneet kansainvälistä puolustusyhteistyötämme strategisesti jo 1990-luvun hävittäjäratkaisusta lähtien. 2010-luvulla työ sai uutta virtaa sekä kahdenvälisessä että monenvälisessä yhteistyössä, Stubb kuvaili.
– Kahden vuoden Nato-jäsenyyden ja tuoreehkon puolustusselonteon jälkeen yhden asian tulisi olla selvä, mutta se on edelleen tarpeen sanoa ääneen: Suomen puolustusratkaisu on muuttunut. Rakennamme ja ylläpidämme vahvaa kansallista puolustuskykyä osana yhteistä puolustusta. Tämä on pitkällinen prosessi, joka vaatii kaiken muun lisäksi myös kulttuurista muutosta, hän jatkoi.
Presidentti sanoi pitävänsä tärkeänä sitä, että puolustukseen on osoitettu lisää resursseja. Tämä Stubbin mukaan mahdollistaa pitkäjänteisen kehitystyön.
– Puolustusmenojen kasvattaminen on varsinkin tässä taloustilanteessa vaikeaa, mutta meillä on kirkkaana näkökentässä se, miksi joudumme tällaisia panostuksia tekemään. Rauhalla ja vapaudella on hintansa, hän sanoi.
Presidentti nosti esimerkiksi merivoimien uudet korvetit ja ilmavoimien F-35-hävittäjät. Myös maavoimissa on käynnistymässä kalustojen korvaaminen moderneilla järjestelmillä. Suomi investoi lisäksi miehittämättömiin järjestelmiin ja kyber- ja avaruusympäristöihin, Stubb listasi.
– Kalustohankinnat näkyvät perinteisesti eniten ulospäin, mutta kyse on koko koneiston vahvistamisesta ja päivittämisestä: tarvitaan ihmisiä, tiloja, osaamista ja ylläpitoa, hän sanoi.
– Tasapaino ratkaisee. Puolustus vaatii moderneja kykyjä, mutta myös massaa. Laatu ja määrä, molempia tarvitaan. Varastoja ei saa päästää tyhjäksi. Tasapaino vaaditaan myös nykyisyyden ja tulevaisuuden tarpeiden välille. Me toimimme nyt, jotta olemme valmiina nykypäivän kriiseihin, mutta samalla rakennamme pitkäjänteisesti myös puolustusta, joka vastaa tulevaisuuden uhkakuviin.
Stubb sanoi, että Suomen integroituminen Natoon etenee raiteillaan ja kansainvälisen yhteistyön merkitys on muutoinkin kasvanut.
– Puolustusyhteistyössä Suomi saa ja antaa. Liittolaisten turvallisuus on meidänkin turvallisuuttamme. Tuore esimerkki saatiin viime kuussa, kun Suomi lähetti pikavauhdilla puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen suorituskykyjä Tanskaan tukemaan toimia droonien havaitsemiseksi ja torjumiseksi. Me olemme turvallisuuden tuottaja, presidentti totesi.
