Suomalaisten pankkien tilitalletukset on suojattu 100 000 euroon asti. Kuva on luotu tekoälyllä.

Näin rahoillesi käy, jos pankkisi kaatuisi

Kaikki varat eivät kuulu talletussuojan piiriin. Harva myöskään tietää, miten rahat saa takaisin käytännössä.
Picture of Ville Mäkilä
Ville Mäkilä
Ville Mäkilä on Verkkouutisten toimittaja.
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kaikki suomalaisten tilitalletukset ovat talletussuojan piirissä. Jos pankkisi ajautuu konkurssiin tai vaikeuksiin, talletussuojan ansiosta rahasi ovat turvassa.

Asia kuulostaa arkipäiväiseltä ja selvältä. Talletussuoja on suomalaisessa rahoitusjärjestelmässä suorastaan itsestäänselvyys.

Mutta osaatko suoraan sanoa, miten toimisit tilanteessa, jossa pankkisi ajautuisi konkurssiin? Tiedätkö, mitä kautta haet rahojasi ja millaisella aikataululla ne ovat taas käytettävässäsi?

Tässä kohtaa asia alkaakin tuntua jo vaikealta ja monimutkaiselta. Vaikka talletussuoja onkin suorastaan itsestäänselvyys, moni ei tiedä, miten se toimii aivan käytännön tasolla. Asia on vieras, sillä harva suomalainen on koskaan joutunut turvautumaan talletussuojaan.

Suomalaisten pankkien talletussuojasta vastaa Suomen talletussuojaviranomainen Rahoitusvakausvirasto (RVV). Viraston talletussuoja-asiantuntija Anna Kanninen kertoo yksityiskohtaisesti, miten talletussuoja käytännössä toimii.

– Talletuspankkiin tehdyt talletukset on turvattu lakisääteisellä talletussuojalla 100 000 euroa per tallettaja per pankki, eikä tallettajan tarvitse tehdä mitään toimenpiteitä suojan aktivoimiseksi, Kanninen selventää Verkkouutisille.

Pankin konkurssihetkellä tallettajan tulee Kannisen mukaan seurata talletussuojaviranomaisen viestintää ja noudattaa toimintaohjeita siitä, miten hän saa tallettamansa rahat takaisin seuraavan seitsemän työpäivän kuluessa.

– Korvaustilanteen toimintaohje Suomessa on, että tallettajan pitää ilmoittaa uusi tilinumero, jolle haluaa vastaanottaa talletussuojakorvauksen. Tallettajan tulee tarvittaessa avata tili toisessa pankissa, jos sellaista ei ole valmiina, hän neuvoo.

Talletussuoja astuu voimaan jo siinä vaiheessa, kun tallettaja tekee tilisopimuksen talletuspankin kanssa, koska talletussuoja on pankkitalletuksille lakisääteinen ja automaattinen. Näin ollen talletussuojaa ei tarvitse niin sanotusti ottaa erikseen käyttöön, koska se kuuluu talletuksille automaattisesti.

Talletussuoja on järjestetty kansallisesti. Siksi myös sillä on merkitystä, missä maassa talletukset ovat.

– Päätös [suomalaisen] pankin maksukyvyttömyydestä käynnistäisi RVV:ssä välittömästi viranomaistoimenpiteet talletusten korvaamiseksi. Tallettajan ei siis tarvitse reagoida lainkaan, vaan RVV ottaisi nopeasti ja automatisoidusti yhteyttä pankin jokaiseen tallettajaan, Kanninen kertoo.

Ulkomaisen pankin osalta talletussuojasta vastaa pankin kotivaltion talletussuojajärjestelmä, joka käynnistäisi talletusten korvaamisen ja ottaisi tallettajiin yhteyttä.

Suomessa pankkien kaatumiset ovat harvinaisia. Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki SKOP päätyi 1990-luvun laman aikana ongelmiensa seurauksena valtion omistukseen. Sittemmin se lakkautettiin kokonaan. LEHTIKUVA / MATTI BJÖRKMAN
Rahat tilille seitsemässä työpäivässä

Suomessa viranomaisten kanssa asioidessa monesti joutuu toteamaan sen tosiasian, että päätösten odottelussa voi kestää kohtuuttoman kauan. Talletussuojan kohdalla asia on kuitenkin toisin erillisen lakisäädöksen ansiosta.

– Jos talletuspankki kohtaisi taloudellisia vaikeuksia ja ajautuisi maksukyvyttömäksi, tallettaja saa tallettamansa rahat takaisin seitsemän työpäivän kuluessa, Kanninen selventää.

Tämä tiivistetty lakisääteinen aikataulu on ollut voimassa Suomessa 1. tammikuuta 2020 alkaen, ja koko EU- ja ETA-alueella 1. tammikuuta 2024 alkaen.

– Joissain harvinaisissa tilanteissa, jos tallettajan oikeus korvaukseen on epäselvä, korvausaika voi olla pidempi, mutta korkeintaan kolme kuukautta. Tällainen tapaus on esimerkiksi pantattu tili, Kanninen selventää.

Kaikki varat eivät ole talletussuojan piirissä

Talletussuojaa käsiteltäessä kannattaa muistaa, että se ei kata kaikkea varallisuutta.

– Luonnollisten henkilöiden ja yritysten talletukset 100 000 euroon asti kuuluvat pääsääntöisesti talletussuojan piiriin. Siltä osin kuin tallettajan talletukset samassa pankissa tai talletuspankkien yhteenliittymässä ylittävät 100 000 euroa, ne eivät kuulu talletussuojan piiriin, Kanninen kertoo.

Lisäksi kokonaan talletussuojan ulkopuolelle on rajattu hyvin pieni joukko pankkitalletuksista.

– Näitä ovat esimerkiksi julkisyhteisöjen (kuten valtio ja kunnat) talletukset, finanssialan yritysten talletukset ja rikoksella saadut talletusvarat.

Kun kyse on muusta varallisuudesta kuin pankkitalletuksista, ne kaikki ovat talletussuojan ulkopuolella.

– Talletussuoja suojaa ainoastaan talletuksia ja vain talletuspankit tarjoavat talletuksia. Monet palveluntarjoajat, kuten sähkörahayhteisöt ja maksupalveluyritykset tarjoavat tilejä, jotka eivät ole talletuksia.

Markkinoilla on myös säästämis- ja sijoitustuotteita, jotka eivät ole talletuksia. Näitä ovat esimerkiksi osake- ja rahastosijoitukset.

Jos omien talletusten tai varojen kuuluminen talletussuojan piiriin herättää epäilyksiä, asia on helppo tarkistaa.

– Talletuksen kuulumisen talletussuojan piiriin voi tarkistaa talletussopimuksesta ja tiliotteesta, Kanninen vinkkaa.

Osakesijoitukset eivät kuulu talletussuojan piiriin. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Talletussuoja toimii jopa poikkeustilanteissa

Talletussuojan tarkoitus on olla turvana myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Siksi talletussuojasäädännössä ei ole tehty mitään rajauksia sen suhteen, mistä pankkien taloudelliset vaikeudet voivat johtua.

Asiasta on aivan konkreettisia esimerkkejä.

– Esimerkiksi Ukrainassa on koko sodan ajan ollut toimiva talletussuojajärjestelmä, josta on maksettu korvaukset kaatuneiden pankkien tallettajille, Kanninen kertoo.

Euroopan pankkiviranomainen (EBA) seuraa kansallisten talletussuojajärjestelmien toimintaa EU-maissa.

– EBA:n ylläpitämien tilastojen perusteella talletussuojan korvaustilanteita tapahtuu yleensä vuosittain, ja voidaankin todeta, että Euroopassa talletussuojajärjestelmät ovat toimineet ongelmitta aina kun korvaustilanne on tullut eteen, Kanninen toteaa.

Suomessa harvinaisia

Suomessa toimivien pankkien osalta korvaustapaukset ovat Kannisen mukaan harvinaisia. RVV:n hallinnoimasta talletussuojarahastosta ei ole jouduttu maksamaan korvauksia koko sen toiminta-aikana, joka alkoi vuonna 2015.

Kun asiaa tarkastellaan Euroopan tasolla, talletussuojan korvaustapauksia esiintyy melko säännöllisesti.

– Vuodesta 2015 alkaen EU:n alueella tapauksia on ollut yli 40. Ulkomaiset korvaustapaukset eivät kuitenkaan yleensä ylitä Suomessa uutiskynnystä. Tämä johtunee siitä, että suomalaisilla ei todennäköisesti ole ollut talletuksia kyseisissä pankeissa, Kanninen arvioi.

RVV ylläpitää ajantasaista listaa Suomessa toimivien pankkien talletussuojasta. Listalta voi tarkistaa helposti tietoja kunkin pankin talletussuojasta, esimerkiksi minkä maan talletussuojajärjestelmän piiriin pankki kuuluu.

– Saat talletuksillesi samanlaisen talletussuojan riippumatta pankin kotimaasta EU:ssa, sillä talletussuojan pääperiaatteet ovat jokaisessa EU-maassa samanlaiset, Kanninen kertoo

Pankin kotivaltio vaikuttaa lähinnä siihen, minkä maan talletussuojajärjestelmän kanssa tallettaja asioi mahdollisessa korvaustilanteessa.

– Jos kyseessä on ulkomainen pankki, jolla ei ole sivuliikettä Suomessa, asiointi korvaustilanteessa hoidetaan suoraan ulkomaisen talletussuojajärjestelmän kanssa, todennäköisesti ilman suomenkielistä palvelua.

Pankkien kaatumisia on estetty myös fuusioilla. Kansallis-Osake-Pankki (KOP) ja Suomen Yhdyspankki (SYP) fuusioituivat vuonna 1995 Meritaksi. Se puolestaan fuusioitui myöhemmin muiden pohjoismaalaisten pankkien kanssa nykyiseksi Nordeaksi. LEHTIKUVA / MATTI BJÖRKMAN
Talletussuojaan liittyy paljon väärinkäsityksiä

Talletussuojaan liittyy myös väärinkäsityksiä. Kannisen mukaan yleisin väärinkäsitys liittyy korvausten maksuaikoihin. Kuten aiemmin todettu, nykyisen sääntelyn ansiosta maksu tulee seitsemässä työpäivässä.

Aihe ylipäätään on monelle vieras.

– Vain harva suomalainen tietää, että laajan Euroopan laajuisen viranomaisverkoston lakisääteisenä tehtävänä on varmistaa, että talletukset ovat 100 000 euroon astu turvassa per tallettaja per pankki, Kanninen sanoo.

Tämä selittyy juuri sillä, että harva suomalainen tietää talletussuojan toimintaperiaatteista käytännön tasolla. Aihe on vieras, koska arkisessa elämässä siihen ei ole koskaan joutunut turvautumaan.

– Tietoisuuden lisääntyminen olisi hyödyllistä, koska se parantaisi rahoitusjärjestelmän vakautta, Kanninen pohtii.

Poimintoja videosisällöistämme

LUE MYÖS:
Sijoitatko rahastoihin? Yksi virhe voi tulla kalliiksi

Sijoittaminen vai asuntolainan lyhennys? Asiantuntija suosittelee nyt toista

Asiantuntija lyö luvut pöytään: Ainakin tämän verran rahaa pitäisi aina olla tilillä

Asiantuntija lyö luvut pöytään: Näin paljon pitäisi saada rahaa säästöön kuukaudessa

Eivätkö rahasi tahdo riittää? Asiantuntija listaa parhaat säästövinkit

Asiantuntija kertoo: Näin sata euroa kuussa kasvaa 300000 euroon

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)