Reaalipalkkojen nousu ja palkkaverotuksen keveneminen nostavat keskituloisen palkansaajan ostovoiman ensi vuonna vihdoin kuuden vuoden takaiselle tasolle, selviää Veronmaksajain Keskusliiton ostovoimakatsauksesta.
Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima oli korkean inflaation jäljiltä vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran ollut matalampi 15 vuotta aiemmin vuonna 2008.
Veronmaksajain Keskusliiton mukaan ostovoima on kasvanut vuoden 2023 jälkeen vahvasti, kun kuluttajahintojen nousuvauhti on hidastunut, ansiotaso noussut ja palkkaverotus keventynyt. Kuluvana vuonna keskituloisen palkan ostovoima on kuitenkin yhä yli kaksi prosenttia matalampi kuin huippuvuonna 2020.
Ostovoima kohenee ensi vuonna kolmatta vuotta perätysten. Reaalipalkan kahden prosentin kasvu yhdistettynä palkkaverotuksen kevenemiseen merkitsee keskituloisen 4058 euroa kuussa ansaitsevan palkansaajan nettopalkan ostovoiman kasvua 2,2 prosentilla vuonna 2026. Tämän myötä ostovoima saavuttaa viimein edellisen huippuvuoden 2020 tason ja kuuden vuoden ostovoimakuoppa kuroutuu umpeen.
Keskituloisen palkan ostovoima kohoaa 2024–2026 reilun kahden prosentin vuosivauhtia, mikä on selvästi nopeampaa kuin minään vuonna 2010-luvulla. Inflaatiopiikin myötä myös ansiotason nousu on kiihtynyt edelliseen vuosikymmenen vauhtiin nähden.
Vuonna 2026 keskituloisen palkan ostovoima on lähes 800 euroa vuodessa korkeampi kuin vuonna 2025 ja yli 2300 euroa korkeampi kuin ostovoimakuopan pohjalla vuonna 2023, Veronmaksajien katsauksesta selviää.
Ostovoima putosi voimakkaimmin vuonna 2022, jolloin inflaatio oli kiihtynyt koronapandemiasta toipumisen ja energiakriisin myötä. Kuluttajahintojen nousu söi ostovoimaa ansiotason huomattavasta noususta huolimatta yhä vuonna 2023, kun asuntolainojen korot ampaisivat nousuun.
Vuonna 2024 suunta muuttui ja ostovoima kääntyi kasvuun. Ostovoimaa vahvisti paitsi inflaation selvän laskun siivittämä reaalipalkkojen nousu, myös palkansaajan veroprosenttien aleneminen. Palkkaverotus keveni tuntuvasti etenkin työttömyys- ja sairausvakuutusmaksujen alenemisen takia. Keskituloisen palkansaajan veroprosentti laski 0,6 prosenttiyksikköä, pieni- ja suurituloisimmilla palkkatasoilla se aleni vielä enemmän.
Kuluvana vuonna ostovoima on vahvistunut reaalipalkkojen nousun ansiosta, kun taas tuloverotuksen kiristyminen on syönyt hieman monien palkansaajien ostovoimaa. Suurimmillaan veroprosentti kiristyy lähes prosenttiyksikön kovapalkkaisilla tulotasoilla. Matalimmalla 2705 euron kuussa esimerkkipalkalla veroprosentti hieman kevenee.
Vuonna 2026 palkkaverotuksen yleinen keveneminen kohentaa ostovoimaa. Veronmaksajat huomauttaa, että yksilötasolla tarkka veromuutos riippuu muun muassa lasten lukumäärästä, ay-jäsenmaksuista sekä palkansaajan iästä. Keskituloiselle palkansaajalle reaalipalkkojen nousulla on silti suurempi merkitys ostovoiman kohenemiseen kuin veromuutoksella.
Pienimmällä ja suurimalla esimerkkipalkkatasolla (2705 euroa kuussa ja 10821 euroa kuussa) palkkaverotuksen kevenemisellä on suurempi vaikutus kuin keskituloisella. Ja niinpä ostovoiman kasvu on voimakkaampaa kyseisillä tulotasoilla.
Toiseksi korkeimmalla esimerkkipalkalla 6763 euroa kuussa palkkaverotus pysyy ensi vuonna käytännössä ennallaan, joten ostovoima kasvaa vain reaalipalkan nousun verran. Kun tällä tulotasolla verotus on jopa hieman kireämpää vuonna 2026 kuin 2020, ostovoima jää yhä 0,7 prosenttia alle huippuvuoden 2020 tason.
Reaalipalkat ovat näillä näkymin ensi vuonna yhä matalammat kuin vuosikymmenen vaihteessa 2020. Pieni-, keski- ja suurituloisimmilla palkkatasoilla nettopalkan ostovoima nousee kuitenkin kuuden vuoden huipun tasolle tai sen yli kevyemmän palkkaverotuksen avittamana.
