Mistä SDP leikkaisi ensi vaalikaudella 5-8 miljardia euroa? Kysymys pysyy edelleen tiukasti hämärän peitossa. Puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman myönsi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että julkinen talous tulee tarvitsemaan ”miljardiluokan” sopeutuksen myös ensi vaalikaudella. Tämän tarkemmin hän ei isomman mittakaavan leikkaustarpeita avannut.
Lindtman viittasi valtiovarainministeriön tuoreimpaan arvioon, jonka mukaan riittävän nopean käänteen saaminen julkiseen talouteen vaatii 5,7-8,3 miljardin euron lisäsopeutuksen myös ensi vaalikaudella (2027-31).
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on reilun kahden vuoden aikana tehnyt julkiseen talouteen sopeutustoimia lähes 10 miljardin euron edestä.
Mitä SDP:n sopeuttamis- ja verotoimista nyt tiedetään?
Lindtman toisti viikonloppuna, että SDP tulee esittämään oman yksityiskohtaisen vaihtoehtonsa ensi vaalikauden sopeutuksesta vasta syksyllä 2026.
Hän nosti esille muutaman konkreettisen leikkauskohteen yritystuista. Niissä ei ollut varsinaista uutista, sillä kohteet mainitaan myös puolueen viime syksynä julkaisemassa vaihtoehtobudjetissa.
Puolue tekisi 10 prosentin yleisen tasoleikkauksen yritystukiin (säästöä 100 miljoonaa euroa), poistaisi teollisuuden sähköistämistuen (150 miljoonaa euroa) sekä rajaisi maataloustuen tuottamattomilta tiloilta (86 miljoonaa euroa).
Lindtmanin Ykkösaamussa konkreettisesti mainitsemat leikkaukset vastaavat kuitenkin vain noin 4-6 prosenttia VM:n arvioimasta sopeutustarpeesta, joten niillä ei vielä pitkälle päästä.
SDP:n vaihtoehtobudjetissa sopeutustoimia on listattu 956 miljoonan euron edestä (noin 17 prosenttia VM:n vähimmäistavoitteesta): edellä mainittujen lisäksi listalta löytyvät muun muassa sairaanhoitovakuutuksen lääkäripalkkiot (150 miljoonaa euroa), kotihoidontuen rajaaminen (120 miljoonaa euroa) sekä soten ostopalvelujen vähentäminen (100 miljoonaa euroa).
”Tuntuvia” veronkevennyksiä
Lindtman peräsi viikonloppuna myös ”tuntuvia” veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille. Orpon hallitus toteuttaa ensi vuonna 525 miljoonan euron kevennykset. Lisäksi vuonna 2027 verotusta kevennetään edelleen 125 miljoonaa euroa.
Vaihtoehtobudjetissa SDP olisi keventänyt verotusta 200 miljoonaa euroa Orpon hallitusta enemmän. SDP:n vaihtoehtoa ei siis voi kutsua kovin ”tuntuvaksi”.
Lindtman väitti Ykkösaamussa, että ”tavallisten järjestäytyneiden insinöörien, opettajien tai myyjien maksurasitus ensi vuodelle kiristyy.”
Veronmaksajain Keskusliiton laskelmien mukaan verotus kuitenkin kevenee lähes kaikissa tuloluokissa ensi vuonna.
On totta, että hallitus päätti ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta ensi vuoden alusta. Lindtman unohtaa kuitenkin mainita, että palkansaajien ansiot ovat nousemassa tuntuvasti ensi vuonna. Samaan aikaan inflaatio on käytännössä nolla eli reaaliansiot nousevat.
Esimerkiksi kaupan alan palkat nousevat ensi vuoden kesällä 2,5 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että 2800 euroa kuussa ansaitseva myyjä tienaisi tasokorotuksen jälkeen 2870 euroa kuussa. Noin 4500 kuussa ansaitsevalle insinöörille samankokoinen tasokorotus ensi vuonna tietäisi noin 4610 euron kuukausiansioita. Palkansaajan käteen jäävät tulot siis nousevat.
SDP ei olisi alentanut ylimpiä marginaaliveroja: ne laskevat ensi vuonna nykyisestä yli 59 prosentista 52 prosenttiin. Tätä ovat vuosikausia suositelleet niin taloustieteilijät, valtiovarainministeriö kuin OECD. Toimien taustalta löytyvät laajat perustelut taloustieteen uusimmasta tutkimuskirjallisuudesta.
Ruotsissa korkeimpia marginaaliveroja (’värnskatt’) laskettiin vuonna 2020. Tutkimusten mukaan niiden alentaminen maksaa todennäköisesti itsensä lähes kokonaan takaisin pitkällä aikavälillä.
Lindtman korosti myös, että vihreän teollisuuden investoinneille tarvitaan investointikannustin. Tässäkään ei ole kyse uudesta asiasta: Orpon hallitus on kannustimen toteuttanut. Kevään 2024 kehysriihessä päätetiin verohyvityksestä suurille puhtaan siirtymän investoinneille, ja se tuli haettavaksi kuluvana vuonna.
Yritys pääsee hyödyntämään verohyvitystä sen jälkeen, kun investointi on tehty, laitos toiminnassa ja siitä syntyvä voitollinen liiketoiminta tuottaa verotettavaa tuloa. Hyvityksen enimmäismäärä on 150 miljoonaa euroa yhtiötä kohti. Hallitus on linjannut, että verohyvitys jatkuu.
Lindtman puhui myös innovaatiokannustimien luomisesta. Tätä hän ei avannut tarkemmin. Hallitus on aiemmin päättänyt nostaa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen 1,2 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa noin miljardin euron lisärahoitusta T&K-toimintaan.
Velkalasku
SDP:n puheenjohtaja väitti, että ”Orpon hallituksen jokainen vuosi budjettitalouden tasapainossa on heikompi kuin edellisen hallituksen lopputulos koronavuotta lukuun ottamatta”. Tämäkään väite ei pidä paikkaansa, vaikka lisävelkaa on otettu tuntuvasti. Ilta-Sanomat muistuttaa Valtiokonttorin lukuihin viitaten, että Sanna Marinin (sd.) hallitus otti koronavuoden 2020 lisäksi (tuolloin 18,3 miljardia euroa) velkaa myös vuonna 2023 (14,2 miljardia euroa) enemmän kuin nykyhallitus. Edellisen hallituskauden (2019-23) velkalasku oli yhteensä 48,9 miljardia euroa.
Nykyinen hallitus sai edeltäjältään perinnöksi surkeassa jamassa olevan valtiontalouden ja heikoin talouskannustimin toteutetun sote-uudistuksen, jonka seurauksena hyvinvointialueiden taloustilanne luisui käsistä, ja alueet nielivät rahaa lähes hallitsemattomasti kesään 2024 asti, jonka jälkeen alueilla on tapahtunut vähitellen käänne parempaan.
Kun huomioidaan ensi vuoden budjetti (ilman Valtion asuntorahaston tuloutusta), nykyhallitus on ottanut velkaa toistaiseksi 36,8 miljardia euroa.
Erikoinen väite
Lindtman esitti lauantaina myös ihmeellisen väitteen miljardin euron sopeutustarpeen taustasta:
– Miljardin aukko tuli kevään kehysriihen päätöksissä, jossa hallitus teki kolmatta miljardia euroa veronkevennyksiä, jotka hyödyttävät eniten kaikista hyväosaisimpia.
Tosiasiassa budjettiriihessä tehty miljardin euron sopeutus ei johtunut kevään veropäätöksistä. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Juha Majanen toi sopeutustarpeen esiin jo kesäkuussa julkaisemassaan kolumnissa.
Taustalla ovat ennen kaikkea välttämättömien puolustusmenojen kasvattaminen sekä valtion velanhoitokulujen nouseminen. Samaan aikaan talouskasvu jäi alkuvuonna odotettua vaisummaksi, mikä on vähentänyt arviota valtion verotulojen kertymästä noin miljardilla eurolla. Viimeinen pisara oli luottoluokitusyhtiö Fitchin päätös Suomen luottoluokituksen laskemisesta heinäkuussa. Hallituksen on siis lisättävä uskottavia toimia julkisen talouden tasapainottamiseksi, jotta kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta heruu luottoa myös jatkossa.
”Kolmatta miljardia” sisältyviin veronkevennyksiin taas sisältyvät kaikki viime kevään kehysriihen veropäätökset, mukaan lukien pieni- ja keskituloisten verotuksen keventäminen: potissa on myös 2027 toteutettava yhteisöveron alentamien, 14 prosentin arvonlisäverokantojen (esimerkiksi elintarvikkeet) alentaminen 13,5 prosenttiin sekä perintö- ja lahjaveron alarajan nostaminen.
SDP listaa vaihtoehtobudjetissa yhteisö- ja pääomatuloverotuksen kiristämistä 747 miljoonan euron edestä: tärkeimpänä listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen huojennuksen poisto (arvioitu vaikutus noin 300 miljoonaa euroa). Puolue olisi toisaalta perunut vuoden alussa tehdyt alennettujen 10 prosentin alv-kantojen korotukset (-281 miljoonaa euroa).
Huomionarvoista on, että vaihtobudjetissa tai Lindtmanin myöhemmissä puheissa ei ole tuotu esiin myöskään sosiaaliturvan leikkausten perumista.
Yhden vihjeen poliittisesta esikuvasta Lindtman antoi viikonloppuna:
– Tavoitteemme on tehdä sama kuin Paavo Lipponen 1995. Kasvun ja työllisyyden tie, johon kuuluvat myös vastuulliset mutta oikeudenmukaiset sopeutukset.
Lipposen sateenkaarihallitus toteutti kaudellaan (1995-99) 20 miljardin markan (noin 6 miljardia euroa) sopeutukset. Silloin leikattiin muun muassa kuntien valtionosuuksia, yritystukia, lapsilisiä ja maataloustukea.
Nyt Suomen velkasuhde on kuitenkin merkittävästi heikompi, menopaineet puolustukseen ja soteen kovat, eikä Nokia-ihmettä ole näköpiirissä talouden pelastajaksi.
SDP:n oma julkisen talouden ’tiekartta’ pysyy edelleen sumuverhon peitossa.
