Julkisuudessa on kuohuttanut tapaus, jossa Oulun Välivainion K-supermarketissa 19 vuotta työskennellyt Mika Ruonala sai pikalähdöt uuden kauppiasparin aloittaessa.
Kohun seurauksena kauppiaat pyörsivät päätöksensä ja pyysivät Ruonalaa kaupalle keskustelemaan uusista tehtävistä. Kesko julkaisi pahoitteluviestin somessa, ja K-supermarket-ketjun ketjujohtaja kertoi HS:ssä käyneensä kauppiasparin kanssa ”vakavan keskustelun”.
Vammaisvaikuttaja ja Vantaan Kokoomusnaisissa toimiva Inka Kolhinoja, 45, muistuttaa, että Oulun tapauksessa kyse on kuntouttavasta työtoiminnasta eli niin sanotusta avotyötoiminnasta. Avotyötoiminta ei ole työsuhde, eli siitä ei makseta palkkaa, eikä siihen siten kuulu myöskään tavallisen työsuhteen oikeuksia.
Mitä ajatuksia oululaismiehen tapaus herättää?
– Minun mielestäni se on hyväksikäyttöä, Kolhinoja vastaa ja toteaa, että 19 vuoden työskentelyn aikana luulisi henkilön jo saaneen normaalin palkan ja normaalit työehdot päälle.
Kolhinojan mielestä hyvinvointialueiden ylläpitämä avotyötoimintamalli nykymuodossaan pitäisi lopettaa.
– Tätä on jatkunut jo liian kauan. Olen itse ollut aikanani avotyötoiminnassa ja puhun siitä lainausmerkeissä orjatyönä.
Avotyöstä maksettava korvaus on huomattavasti pienempi kuin tavallinen palkka. Kolhinojan mukaan kehitysvammaiselta työllistetyltä odotetaan silti usein samaa panosta kuin muiltakin työpaikalla.
Kolhinoja kertoo olleensa itse vanhusten palvelutalossa hoitamassa pyykkejä ja vaatehuoltoa. Viiden tunnin työpäivistä hän sai korvauksena 12 euroa per päivä. Lisäksi kaupungin järjestämä työnohjaaja vaihtui koko ajan.
– Siihen en lähde enää, Kolhinoja sanoo avotyötoiminnasta.
Avotyötoiminta on tavallisilla työpaikoilla tehtävää työtä, josta hyvinvointialue voi maksaa työosuusrahaa 0–12 euroa päivässä. Kehitysvammaisten Tukiliitto on todennut, että malliin liittyy juridisia ja käytännöllisiä ongelmia.
Kun henkilö ei ole työsuhteessa työnantajaan, hän ei saa työsuhteeseen perustuvaa turvaa tai oikeuksia, kuten irtisanomissuojaa tai vuosilomaa. Tukiliiton mukaan avotyö johtaa hyvin harvoin palkkatyöhön.
– Siitä on tullut käytännössä pikemminkin este tai ainakin hidaste sille, että kehitysvammaiset henkilöt työllistyisivät paremmin palkkatöihin. Harvat yritykset tai toimijat haluavat maksaa työstä, jonka ne ovat tottuneet saamaan ilmaiseksi tai hyvin halvalla, liitto huomautti jo vuonna 2018.
Kolhinoja toteaa, että puolueita tai edes järjestöjä on ollut vaikea saada lotkauttamaan korviaan avotyöongelmalle, vaikka asiaan yritetty kiinnittää huomiota vuosia.
Kolhinojan mukaan kehitysvammaisilla pitäisi olla oikeus tavalliseen työsuhteeseen ja työllistymistä voisi tukea esimerkiksi jo olemassa olevalla palkkatukimallilla.
– Meitä on monentasoisia ja erilaisia kehitysvammaisia, ja jos joku tarvitsee työvalmentajaa tukemaan työpaikalle, niin se on ihan ok.
– Palkkauksessa voitaisiin huomioida heikompi tuottavuus tai vaativampi perehdyttäminen, jolloin avotyötoiminta olisi edelleen taloudellisesti mahdollista toteuttaa. On kuitenkin kohtuullista, että työtä tehdään samoin ehdoin, se on oikeaa yhdenvertaisuutta ja yhteiskuntavastuuta, Kolhinoja kommentoi aiemmin blogikirjoituksessan.
Kolhinoja haluaisi herätellä keskustelua myös siitä, miksi kehitysvammaiset laitetaan liki suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle.
– Miksei anneta mahdollisuutta työllistyä? Esimerkiksi kuukauden harjoittelupesti ja sen jälkeen palkkatukimalli, hän ehdottaa.
Kehitysvammaliiton mukaan kehitysvammaisista henkilöistä nykyistä huomattavasti suurempi määrä voisi työllistyä tavalliseen palkkatyöhön, jos heille annettaisiin siihen mahdollisuus. Suomessa on tuhansia kehitysvammaisia henkilöitä, joilla on sekä koulutus että halua työntekoon. On arvioitu, että 3000–6000 henkilöä voisi työllistyä työsuhteiseen palkkatyöhön.
Kirjoitin. https://t.co/ehknJdgmfn
— Inka Kolhinoja (@IKolhinoja) September 2, 2025
