Helsingin päätösasiakirjan 50-vuotispäivää juhlitaan torstaina Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin konferenssissa Finlandia-talolla. Tapahtumaa emännöi Etyjin puheenjohtaja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).
Helsingin päätösasiakirjaa on kuvailtu käännekohdaksi Euroopan turvallisuudelle. Sen myötä 35 valtiota – mukaan lukien kylmän sodan vastapuolet – sitoutuivat yhteisiin periaatteisiin, jotka loivat perustan Euroopan turvallisuusarkkitehtuurille.
– Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin hyväksymät Helsingin periaatteet velvoittivat osallistujia kunnioittamaan valtioiden rajoja, ratkaisemaan kiistat rauhanomaisesti ja takaamaan kansalaisille perusoikeudet. Uutta oli ymmärrys siitä, että turvallisuus ei ole vain valtioiden välinen asia, vaan se koskee myös yksilöiden oikeuksia. Lisäksi kyse oli taloudesta ja ympäristöstä – oikeudesta elää ihmisarvoista elämää, ulkoministeri Valtonen kertoo Helsingin Sanomissa julkaistussa Vieraskynä-kirjoituksessaan.
Valtonen kirjoittaa ministeri ja emeritusdiplomaatti Jaakko Iloniemen myöhemmin kuvanneen, että tarkoitus oli vain raottaa rautaesirippua, mutta lopulta se revittiin auki.
– Muutoksen moottorina toimi kansalaisyhteiskunta, ihmiset rautaesiripun molemmin puolin. Solidaarisuus-liike Puolassa ja Baltian ihmisketju osoittivat, että tavallisten ihmisten rohkeus voi horjuttaa imperiumeja, Valtonen toteaa.
Suomi toimii parhaillaan Etyjin puheenjohtajamaana. Nyt järjestettävän kokouksen toivottiin vahvistavan niin sanottua Helsingin henkeä.
– Muutama kuukausi sen jälkeen kun Suomi oli valittu puheenjohtajaksi, helmikuussa 2022, Venäjä puhalsi Helsingin hengen tiehensä hyökkäämällä Ukrainaan. Venäjä rikkoo sodallaan päivittäin jokaista Helsingin periaatteita – rajojen loukkaamattomuutta, suvereniteettia ja väkivallattomuutta, ulkoministeri Valtonen toteaa.
Helsingin periaatteet eivät hänen mukaansa ole kuitenkaan kadonneet.
– Sota Euroopassa on palauttanut perustavanlaatuiset kysymykset vapaudesta, demokratiasta ja ihmisoikeuksista ihmisten tietoisuuteen. Niin lännessä – jossa itäisen Euroopan huoliin on herätty eri tavalla kuin vuosikymmeniin – kuin idässäkin, jossa ihmiset janoavat eurooppalaista tulevaisuutta tai vähintään kunnollista itsenäisyyttä ja vapautta Venäjän itselleen kuvittelemasta vaikutuspiiristä, Valtonen kirjoittaa.
– Puheenjohtajamaana Suomi vahvistaa järjestön ydintä: yhteisiä sitoumuksia, avointa vuoropuhelua ja kansalaisyhteiskunnan ääntä. Autoritaarisille hallinnoille juuri tuo ääni on sietämätön. Siksi ne vaientavat riippumattoman median, hajottavat valtionhallinnosta riippumattomat järjestöt ja pelottelevat aktivistit hiljaisiksi, hän jatkaa.
Suomi haluaa uudistaa järjestöä
Ulkoministeri Elina Valtonen kirjoittaa HS:ssä, että Suomi on käynnistänyt keskustelun Etyjin tulevaisuudesta kaikkien 57 osallistujavaltion ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Edessä on hänen mukaansa kolme välitöntä tehtävää.
Ensimmäinen Valtosen mukaan on se, että Etyjin on tuettava Ukrainaa ja saatava Venäjä vastuuseen aloittamastaan hyökkäyssodasta.
– Kaapatut lapset on palautettava, sotarikokset on dokumentoitava, ja syylliset on saatettava oikeuden eteen.
Toisen ulkoministerin mukaan on se, että Etyjin on oltava tuloksellinen.
– Rauhanvälitys, vaalitarkkailu, median vapaus, kenttämissiot Keski-Aasiassa, Länsi-Balkanilla ja Moldovassa sekä tukiohjelma Ukrainassa. Suomi on puheenjohtajana tehnyt suunnitelmia, joilla Etyj voi osallistua mahdollisiin tulitaukojärjestelyihin Ukrainassa, Valtonen kertoo.
Kolmantena tavoitteena hän mainitsee uudistumisen.
– Kansainvälisen järjestön on tuotettava arvoa sen osallistujavaltioille ja ennen kaikkea valtioiden kansalaisille. Yksi konkreettinen askel voisi olla konsensuksesta luopuminen hallinnollisissa asioissa. Kaiken keskiössä on oltava Helsingin periaatteet: turvallisuus, yhteistyö, vapaus, demokratia ja ihmisoikeudet, Valtonen kirjoittaa.
Lähes tuhat osallistujaa
Suomi on kutsunut konferenssiin edustajia Etyjin osallistujavaltioista ja kumppanimaista, Etyjistä ja sen parlamentaarisesta yleiskokouksesta, kansalaisyhteiskunnasta sekä kansainvälisistä organisaatioista. Tapahtumaan odotetaan lähes tuhatta osallistujaa.
Finlandia-talossa järjestettävän tapahtuman avaa ulkoministeri Valtonen, ja korkean tason puheenvuorot pitävät tasavallan presidentti Alexander Stubb, Etyjin pääsihteeri Feridun H. Sinirlioğlu ja YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistuu konferenssiin etäyhteyden välityksellä. YK:n pääsihteeri António Guterres lähettää videotervehdyksen.
Puhumassa ovat niin ikään Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha, Mongolian ulkoministeri Battsetseg Batmunkh, Britannian Euroopasta vastaava ministeri Stephen Doughty, Slovenian ulkoministeri Tanja Fajon, Maltan ulkoministeri Ian Borg, Albanian ulkoministeri Igli Hasani, Ranskan Eurooppa-asioiden apulaisministeri Benjamin Haddad sekä Etyjin korkeinta johtoa (listaus esiintymisjärjestyksessä). Lisäksi mukana on esimerkiksi Nobelin rauhanpalkinnon voittaneen ukrainalaisen kansalaisjärjestön johtaja Oleksandra Matviichuk sekä muita kansalaisyhteiskunnan edustajia ja ihmisoikeuspuolustajia.
Tilaisuudessa keskustellaan muun muassa siitä, miten eurooppalaisen turvallisuuden perusperiaatteita voidaan vahvistaa ja miten valtiot ja kansalaisyhteiskunta voivat yhdessä vastata rauhaa, ihmisoikeuksia ja demokratiaa uhkaaviin haasteisiin.
