Suomen hukkumiskuolleisuus on yhä yksi Euroopan korkeimmista. Vaikka hukkumiskuolemat ovat vähentyneet viime vuosina, lasten uimataidon heikentyminen ja ikääntyneiden lisääntyneet hukkumiset uhkaavat pysäyttää myönteisen kehityksen.
Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi vuonna 2024 ensimmäisen Global Status Report on Drowning Prevention -raportin. WHO:n mukaan Suomessa hukkui arviolta 2,1 ihmistä 100 000 asukasta kohden vuonna 2021. Tämä on selvästi enemmän kuin monissa muissa EU- ja Pohjoismaissa. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vastaavat kuolleisuusluvut olivat 0,6–1,4 ja Saksassa vain 0,5.
– Raportin lukuja vertailtaessa Suomi sijoittuu mukana olevista Euroopan maista kuudenneksi korkeimmalle hukkumiskuolleisuudessa. Korkeammalla ovat vain Latvia, Liettua, Viro, Kreikka ja Romania. Tämä osoittaa, että työtä hukkumisten ehkäisemiseksi on Suomessa yhä tehtävä paljon, vaikka suunta on ollut monella tapaa oikea, toteaa Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton (SUH) toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen tiedotteessa.
Etenkin lasten ja nuorten sekä työikäisten hukkumiset ovat olleet jo pitkään laskusuunnassa, mutta ikääntyneitä hukkuu yhä useammin ja pääosa Suomessa hukkuneista on tätä nykyä yli 60-vuotiaita.
Suomessa uimataito on ollut perinteisesti vahva osa kansallista turvallisuusosaamista, mutta viime vuosina on nähty huolestuttava käänne: vuonna 2016 kuudesluokkalaisista 76 prosenttia oli uimataitoisia, mutta vuonna 2022 enää vain 55 prosenttia. Näin huolimatta siitä, että uima- ja pelastustaidot ovat osa kansallisen opetussuunnitelman perusteita.
– Uimataito pitää ehdottomasti saada nousuun ja tässä on lasten vanhempien lisäksi tärkeä rooli kunnilla, joiden vastuulla on opetuksen järjestäjänä tarjota riittävästi opetusta, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteet. Kunnat ovat myös avainasemassa turvallisten olosuhteiden, kuten uimahallien ja -rantojen ylläpitäjänä ja näin ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistäjänä. Hyvä toimintakyky, kun ehkäisee myös hukkumisia, sanoo Heinonen.
WHO:n Maailman hukkumisten ehkäisyn päivän 25. heinäkuuta kampanjamateriaalissa on nostettu esiin kuusi esimerkkiä eri puolilta maailmaa. Suomi on mukana ainoana Euroopan maana. Suomessa jäihin vajoamiset ovat vuosittain vakava riski erityisesti aikuisille ja ikääntyneille. SUH on jäsenjärjestöjensä ja muiden kumppaniensa kanssa tuottanut laajasti jääturvallisuusmateriaalia kouluikäisille ja kampanjoinut turvallisen jäällä liikkumisen puolesta jo vuosia.
– On hienoa, että WHO on huomioinut suomalaisten tekemän jääturvallisuustyön. Tämä osoittaa, että pitkäjänteisellä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa, ja turvallisuustyömme kantaa myös kansainvälisesti, Heinonen iloitsee.
– Määrätietoista työtä hukkumisten ehkäisemiseksi tulee kuitenkin jatkaa, jotta saamme hukkumistilastomme muiden Pohjois- ja EU-maiden tasolle.
Synkistä tilastoista huolimatta SUH haluaa nostaa esiin, että Suomessa on tehty pitkäjänteistä työtä vesi- ja jääturvallisuuden hyväksi ja vuosien saatossa hukkumisten määrä on laskenut merkittävästi.
Järjestö myös vetoaa päättäjiin, kasvattajiin, vanhempiin ja yhteiskuntaan laajasti: panostetaan uimataitoon, vesi- ja jääturvallisuuteen sekä ennaltaehkäisyyn – nyt ja tulevaisuudessa.
LUE MYÖS:
Vasemmistoliiton Minja Koskela: Kenenkään uimataito ei lisäänny rasismilla
US: Saavatko muslimit olla maauimalassa vaatteet päällä altaassa?
