Puolessa julkisen alan organisaatioista on onnistuttu vähentämään sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia, ilmenee Kevan tuoreesta tutkimuksesta.
Vuonna 2023 kustannuksia onnistuttiin vähentämään joka kolmannessa organisaatiossa.
Keskeisimpinä keinoina kustannusten vähentämisessä nähdään erilaiset ennakoivat toimenpiteet, kuten esihenkilötyön ja johtamisen kehittäminen sekä varhaisen tuen mallin tehokas hyödyntäminen.
Kehitystä parempaan on tapahtunut myös siinä, että henkilöstöasioista vastaavien mukaan esihenkilöille resursoidaan nyt aiempaa enemmän aikaa henkilöstöasioihin.
Muutos on ollut suuri erityisesti hyvinvointialueilla.
– Työkykyjohtamisessa on otettu edistysaskeleita, ja toimenpiteet tilanteissa, joissa työkyky on vaarantunut, ovat selkeytyneet. Myös eri toimijoiden – esihenkilöiden, henkilöstöhallinnon, työsuojelun, työterveyshuollon – roolit ja vastuut on nykyisellään määritelty selkeästi valtaosassa organisaatioita, tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen sanoo tiedotteessa.
Myönteisestä kehityksestä huolimatta lähes joka toisessa organisaatiossa ei ole onnistuttu vähentämään sairauspoissaolokustannuksia.
Tilastojen valossa näin on etenkin kunta-alan nuorten työntekijöiden sairauspoissaoloja tarkasteltaessa. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöt ovat lisääntyneet alle 30-vuotiaiden työntekijöiden pitkien sairauspoissaolojen syynä.
– Tiukentuvassa julkisessa taloudessa on tärkeää huomioida, että henkilöstön työkyvyttömyydestä aiheutuu julkisen alan työnantajille vuosittain yli 1,5 miljardin euron välittömät kustannukset, joista suurin osa muodostuu sairauspoissaoloista. Siksi työkykyjohtamisen käytäntöjä pitää kehittää ja tuloksekkaita keinoja jakaa laajasti. Tässä työssä Keva on julkisen alan organisaatioiden tukena, Pekkarinen kertoo.
