Tuoreimman komission teettämän Eurobarometri-tutkimuksen mukaan luottamus Euroopan unioniin on vahvimmillaan 18 vuoteen. Euron kannatus on kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla.
Tämänhetkisessä geopoliittisessa tilanteessa eurooppalaiset myös haluaisivat EU:n toimivan vahvemmin ja määrätietoisemmin yhteisessä puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa.
Eurooppalaisista 52 prosenttia luottaa EU:hun, mikä on paras tulos sitten vuoden 2007. Suomalaisvastaajista EU:hun luottaa 63 prosenttia. Lisäksi 52 prosenttia eurooppalaisista ja 68 prosenttia suomalaisista ilmoittaa luottavansa Euroopan komissioon.
Kolme neljäsosaa vastaajista (75 %) ilmoitti pitävänsä itseään EU:n kansalaisina. Luku on suurin yli kahteen vuosikymmeneen. Suomalaisten keskuudessa vastaava luku on 86 prosenttia.
Yli kuusi kymmenestä EU:n kansalaisesta (62 %) ja 70 prosenttia suomalaisista suhtautuu toiveikkaasti EU:n tulevaisuuteen.
Lisäksi Eurobarometri-tutkimuksessa saatiin kaikkien aikojen suurin kannatus yhteisvaluutalle sekä koko EU:ssa (74 %) että euroalueella (83 %). Suomalaisten keskuudessa kannatus on tätäkin suurempaa eli 90 prosenttia.
Eurooppalaiset haluavat vahvemman ja määrätietoisemman unionin
Lähes seitsemän kymmenestä vastaajasta (69 %) katsoo, että Euroopan unioni on vakauden linnake levottomassa maailmassa. Suomalaisista tätä mieltä on 77 prosenttia. Lähes yhdeksän kymmenestä eurooppalaisesta (88 %, suomalaiset 89 %) on sitä mieltä, että maailman eri maiden ja alueiden olisi tehtävä keskenään enemmän sääntöpohjaista yhteistyötä.
Useampi kuin neljä viidestä EU:n kansalaisesta (86 %) ja 93 prosenttia suomalaisvastaajista on samaa mieltä siitä, että tullien korottaminen on haitallista maailmantaloudelle.
Jos muut maat kuitenkin nostavat EU:sta peräisin olevan tuonnin tulleja, 80 prosenttia kaikista vastaajista ja 87 prosenttia suomalaisvastaajista katsoo, että myös EU:n olisi asetettava tulleja etujensa puolustamiseksi.
Yli kahdeksan kymmenestä (81 %) kannattaa jäsenmaiden yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tämä on korkein luku sitten vuoden 2004. Suomalaisvastaajista 88 prosenttia kannattaa yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa.
EU:n talousarvion painopisteiden osalta EU:n kansalaiset toivovat, että varoja käytettäisiin puolustukseen ja turvallisuuteen (43 %), työllisyyteen, sosiaaliasioihin ja kansanterveyteen (42 %) sekä koulutukseen, nuorisoon, kulttuuriin ja tiedotusvälineisiin (34 %).
Suomalaisvastaajat toivovat, että varoja käytettäisiin puolustukseen ja turvallisuuteen (61 %), koulutukseen, nuorisoon, kulttuuriin ja tiedotusvälineisiin (39 %) sekä energiakäänteeseen ja kohtuuhintaiseen energiaan (35 %).
Eurooppalaisten mukaan EU:n olisi toteutettava toimenpiteitä keskipitkällä aikavälillä turvallisuuden ja puolustuksen (39 %), talouden (29 %), muuttoliikkeen (24 %) sekä ilmaston ja ympäristön (24 %) aloilla.
Suomalaisvastaajien mielestä tärkeimmät alat ovat turvallisuus ja puolustus (59 %), talous (37 %) sekä ilmasto ja ympäristö (31 %).
Rauha (41 %) nähdään edelleen EU:ta parhaiten edustavana arvona. Sen jälkeen tulevat demokratia (33 %) sekä oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja perusoikeuksien kunnioittaminen (28 %). Suomalaisvastaajat näkevät EU:n tärkeimpinä arvoina oikeusvaltioperiaatteen (49 %), demokratian (44 %) sekä rauhan (43 %).
Tuki Ukrainalle ei horju
Venäjän jatkaessa hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan 80 prosenttia eurooppalaisista ja 97 prosenttia suomalaisista toivottaa sotaa pakenevat ihmiset tervetulleiksi EU:hun.
Yli kolme neljäsosaa (76 %) eurooppalaisista ja 95 prosenttia suomalaisista tukee taloudellisen ja humanitaarisen tuen antamista Ukrainalle.
EU:n kansalaisista 72 prosenttia ja suomalaisista 90 prosenttia kannattaa talouspakotteiden asettamista Venäjän hallitukselle, yrityksille ja yksityishenkilöille.
Kuusi kymmenestä (60 %) eurooppalaisvastaajasta ja 75 prosenttia suomalaisvastaajista hyväksyy EU:n ehdokasmaan aseman myöntämisen Ukrainalle.
Lisäksi 59 prosenttia tukee EU:n toimia puolustustarvikkeiden hankkimiseksi ja toimittamiseksi Ukrainalle. Suomalaisista näitä toimia tukee 90 prosenttia.
Eurobarometri tehtiin 26.3.-22.4. 2025 välisenä aikana kaikissa 27 jäsenvaltiossa. Kaiken kaikkiaan haastateltiin henkilökohtaisesti 26 368 EU:n kansalaista.





