Puolan varustautuminen on ainutlaatuista eurooppalaisessa viitekehyksessä, sanoo Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Håkan Edström Dagens Nyheterin haastattelussa.
– On olemassa muitakin maita, jotka varustautuvat suhteellisesti samantasoisesti, mutta Puolan tapauksessa kyse on jo valmiiksi suuresta armeijasta, josta tulee nyt vieläkin suurempi, tutkija sanoo.
Vielä kymmenen vuotta sitten Puola jäi hieman alle Naton puolustusmenotavoitteen, joka on kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Maa käytti puolustukseen vähemmän resursseja asukasta kohden kuin esimerkiksi Viro ja Kreikka.
Viimeisen kolmen vuoden Puolan puolustusmenot ovat nousseet jyrkästi 4,12 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Kaksi vuotta sitten Puola ilmoitti kasvattavansa armeijansa vahvuutta 150 000 sotilaasta 300 000 sotilaaseen. Nyt tavoitteeksi on asetettu 500 000 vuoteen 2027 mennessä.
Puolasta on tullut nopeasti alueellinen sotilasmahti.
– He ovat muuttaneet sanat teoiksi hämmästyttävän nopeasti, Edström toteaa.
Nopeaa varustautumista on mahdollistanut puolalaisten suuri halukkuus liittyä armeijaan. Kiinnostus on suurta varsinkin maan itäosissa.
– Se on luonnollista, koska Ukrainan raja-alueilla asuvat todennäköisesti kokevat Venäjän kasvavan uhkan konkreettisemmin.
Naton huippukokous järjestetään kesäkuussa Haagissa.
– Puola pystyy esittämään koviakin vaatimuksia muille Nato-maille. Sekä Puola että Baltian maat tulevat painottamaan, kuinka paljon ne ovat lisänneet panostuksiaan, ja kun otetaan huomioon niiden taloudet, ne ovat todella kulkeneet eturintamassa, Edström sanoo.
