Hyvinvointialueuudistus on kasvattanut hallinnollisen työn määrää etenkin lähiesihenkilöiden kuten osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien keskuudessa. Lisäksi hoitotyön johtajilla on organisaatioissaan liian vähän päätösvaltaa.
Eniten alanvaihtohalukkuutta esiintyy lähiesihenkilöiden kuten osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien keskuudessa. Kyselyyn vastanneista 939 lähiesihenkilöstä 81 prosenttia on harkinnut alan vaihtoa.
Yleisimmät syyt suunnitelmille vaihtaa alaa ovat jatkuva sopeutuminen muuttuviin resursseihin, kuten poissaoloihin ja henkilöstösiirtoihin, parempi palkka muualla ja jatkuva kiire.
Vastanneista hoitotyön johtajista 63 prosenttia kertoo hyvinvointialueuudistuksen kasvattaneen hallinnollisen työn määrää. Etenkin lähiesihenkilöt kokevat näin.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo, että paineet kohdistuvat nyt kohtuuttomalla tavalla lähiesihenkilöihin hyvinvointialueiden säästöpaineiden ja viimeisen vuoden sisällä tapahtuneen osastojen ja yksiköiden koon kasvun vuoksi.
– Viime viikolla kuulimme HUSin YT-pommista, joka koskettaa kaikkia 28 000 työntekijää. Jatkuvat YT-neuvottelut, säästöt ja suuremmat osastot – siinäpä kohtuutonta työsarkaa, joka vaikuttaa jaksamiseen ja halukkuuteen pysyä alalla, Rytkönen sanoo.
Liikaa hierarkisia rakenteita, liian vähän päätösvaltaa
Lähiesihenkilöt kokevat mahdollisuudet hoitotyön johtamiseen heikommaksi kuin keski- tai ylin strateginen johto. Kyselyyn vastanneista lähiesihenkilöistä lähes puolet (47 %) oli melko tai erittäin tyytymätön johtamisrakenteeseen.
Johtamisrakenteen ongelmia ovat liialliset hierarkiatasot, joita on etenkin lähiesihenkilöiden mielestä liikaa. Tämä johtaa helposti päätöksenteon hitauteen ja toiminnan kankeuteen.
Hoitotyön johtajat pystyvät kyselyn mukaan vaikuttamaan hoitotyön kehittämiseen ja johtamiseenkin, mutta talouteen liittyvissä asioissa päätösvalta on melko vähäistä.
– Hoitotyön johtajat johtavat käytännössä sosiaali- ja terveydenhuollon suurinta resurssia eli hoitohenkilökuntaa. Heillä tulisi ehdottomasti olla nykyistä enemmän itsenäistä päätösvaltaa toimintaan, talouteen ja henkilöstöön, toteaa Tehyn yhteiskuntasuhteiden johtaja Kirsi Sillanpää.
Hänen mukaansa kaikki edellä mainittu vaikuttaa potilaiden hoitoon ja siihen, että resurssit käytetään kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.
– Lähiesihenkilöinä toimivilla hoitotyön johtajilla on oltava mahdollisuus onnistua työssään. Heillä on merkittävä rooli hoitohenkilökunnan veto- ja pitovoiman ylläpitämisessä, Sillanpää sanoo.
Positiivista on kyselyn mukaan se, että hoitotyön johtajat saavat aikaisempaa enemmän tukea työhönsä esimerkiksi omilta kollegoiltaan.
Aula Research toteutti Tehyn toimeksiannosta 24.1.–15.2.2024 kyselytutkimuksen tehyläisille hoitotyön johtajille. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 262 hoitotyön johtajaa ja vastausprosentiksi muodostui 26. Vastaajista 74 prosenttia kertoi työskentelevänsä julkisella sektorilla, 22 prosenttia yksityisellä sektorilla ja neljä prosenttia kolmannella sektorilla.
