Heikko lukutaito ja puutteellinen sanavarasto voivat muodostua hidasteeksi tai esteeksi nuorten korkeakoulutukselle, kertoo Turun Sanomat.
Yliopistonlehtori ja dosentti Tommi Kurjen mukaan erityisen suuri merkitys sanavaraston keräämisessä on lukemisella. Lukeminen ei kuitenkaan rajoitu vain lapsen tai nuoren omaan lukemiseen, vaan kyse on myös siitä, kuinka paljon lapselle luetaan ennen, kuin hän oppii itse lukemaan.
Jos lukeminen jää vähäiseksi, voi sillä olla vaikutus myös sanavarastoon.
– Paras tapa tappaa kieli on se, ettei sitä käytä, Kurki tiivistää.
Heikko lukutaito voi johtaa monilla korkeakoulualoilla ja jo yliopistokirjoituksissa vaikeuksiin. Jos sanavarasto on jäänyt suppeaksi, se voi Kurjen mukaan muodostua hidasteeksi tai jopa esteeksi korkeakouluttautumiselle.
– Jos ei ymmärrä tehtävänantoa, niin sehän on ongelma. Yliopistossa alalla kuin alalla myös lukutaito on välttämätön edellytys oppimiselle, Kurki kertoo.
Kurki huomauttaa myös, että nuorten sanavarasto on muuttunut valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Vielä 1980-luvulla nuorison käyttämään kieleen vaikutti vahvasti Ylen lähetykset, joissa suosittiin yleiskieltä. Nykyään eri kielien ja puhetyylien kirjo on laajentunut valtavasti.
Erityisen vahvasti nuorten käyttämään kieleen vaikuttaa englanti, jonka asema on kasvanut takavuosiin verrattuna. Moni nuorten puhekieleen kulkeutuva sana onkin lähtöisin englannista.
Vaikka monia nuorten käyttämiä puhetapoja ja sanontoja kyseenalaistetaan ja idealisoituun lähimenneisyyden kielimuotoon haikaillaan, ei tämä ole Kurjen mukaan realististista. Kieli ja kielenhuollon säännöt muuttuvat ajan kanssa.
– Mitään kieltä ei kuitenkaan voida museoida tai jäädyttää paikalleen, vaan sen täytyy antaa uusiutua ja mukautua, Kurki linjaa.
