Islamistisen terroristijärjestö Isisin maaliskuinen isku Moskovan liepeillä oli eniten uhreja vaatinut terroriteko Venäjällä sitten vuonna 2004 tapahtuneen Beslanin koulukaappauksen. Maan valtavan turvallisuuskoneiston kyvyttömyyttä estää isku lukuisista ennakkovaroituksista huolimatta on pidetty katastrofaalisena epäonnistumisena.
Vaikka turvallisuusviranomaiset puhuvat terrorismin ja ääriainesten torjunnasta, niiden toiminta on venäläistutkija Nikolai Petrovin mukaan todellisuudessa keskittynyt Vladimir Putinin hallinnon ja Ukrainan sodan vastustajien torjuntaan eikä niinkään muihin uhkiin, kuten ääri-islamistiseen terrorismiin.
– Turvallisuuspalvelut raportoivat säännöllisesti estäneensä terrori-iskuja, mutta nämä raportit ovat usein pelkkää propagandaa, valtiotieteen professorina Moskovan talouskorkeakoulussa toimiva Petrov toteaa brittiläisen Chatham House -ajatushautomon julkaisemassa uutiskirjeessä.
Se, että Putin pysytteli Moskovan iskun jälkeen poissa julkisuudesta eikä osallistunut uhrien muistotilaisuuteen, todistaa Petrovin mukaan empatian puutteesta ja halusta tulla yhdistetyksi vain positiivisiin uutisiin.
– Tiedustelu-upseerimentaliteettinsa vuoksi Putin odottaa usein siihen saakka, kunnes hän voi olla täysin varma siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Hän ei pysty käsittelemään epävarmuutta kovin hyvin, ja siksi hän tässäkin tapauksessa viivytteli, Petrov arvioi.
Pelkästään se, että Moskovan terrori-isku saattoi tapahtua 25 vuotta Putinin valtaannousun jälkeen, on Petrovin mukaan omiaan horjuttamaan myyttiä diktatorisin ottein hallitsevasta presidentistä maan turvallisuuden takaajana.
– Kun Kreml ei onnistunut estämään maaliskuun iskua eikä reagoimaan siihen tehokkaasti, se yrittää paikata tilannetta maksamalla suuria korvaussummia uhreille ja heidän perheilleen. Mittavien korvausten maksaminen moskovalaisille herättää kuitenkin suuttumusta pääkaupungin ulkopuolella. Ihmiset eivät ymmärrä, miksi pommituksessa kuolleen belgorodilaisen henki katsotaan paljon vähempiarvoiseksi kuin moskovalaisen henki, Petrov sanoo.
Venäläisten enemmistö näyttää hänen mukaansa erään kyselyn mukaan uskovan Kremlin väitteitä, joiden mukaan iskujen takana olisi todellisuudessa ollutkin Ukraina.
– Yksi syy tähän on tietenkin Venäjän Ukrainaa vastaan käymä sota. Kiovan syyttäminen tarjoaa Venäjän viranomaisille yksinkertaisen vaikkakin absurdin selitysmallin, jossa kohteena on olemassa oleva vihollinen, hän toteaa.
– Toinen syy on kuitenkin se, että suuntaamalla keskustelun syyllisyyteen Moskova voi kääntää huomion pois valtion surkeasta toiminnasta iskun yhteydessä. Niin kauan kuin Venäjän kansalaisten viha ja närkästys kohdistuvat Ukrainaan, ne eivät kohdistu Putiniin ja valtion viranomaisiin.
