Virossa vietetään 24. helmikuuta itsenäisyyspäivää.
Tänään tulee kuluneeksi 106 vuotta siitä, kun Viro julistautui ensimmäisen kerran itsenäiseksi. Juhlapäivää varjostaa se, että lauantaina on tasan kaksi vuotta Ukrainan sodan syttymisestä. Asiantuntijoiden ja poliitikkojen arvioissa on varoitettu, että Ukrainan jälkeen laajentumishaluinen Venäjä voisi ottaa tähtäimeensä Baltian maat.
Viron presidentti Alar Karis sanoo Eesti Päevalehden haastattelussa, että uhkaan pitää varautua.
– Asia ei koske vain Viroa, ja olen tämän sanonut myös vieraillessani ulkomailla ja tavatessani valtionpäämiehiä, hän sanoo.
– Emme enää puhu Narvasta ja Virosta, vaan myös Saksasta, Puolasta ja Ruotsista – nyt ymmärretään, että hyökkäys mihin tahansa Nato-maahan on itse asiassa hyökkäys koko Natoa vastaan. Meidän pitää olla valmiita, ja kun olemme valmiita niin uskoakseni meitä vastaan ei hyökätä.
Viron presidentin mukaan diktaattorit tunnustavat vain voimaa.
– Jos (Vladimir) Putin olisi odottanut, että Ukraina taistelee takaisin tällaisella tavalla ja Venäjän olettaman kolmen päivän mittaisen sodan sijaan alkaa sodan kolmas vuosi, niin en usko, että hän olisi hyökännyt, Karis sanoo.
– Sama pätee todennäköisesti meihin Nato-maihin. Jos hän (Putin) aistii vastustajan voiman, niin vaikka hän vähät välittäisi kansastaan ja lähettäisi heitä tykinruoaksi, hän ei hyökkäisi vahvaa vastustajaa vastaan. Emme saa osoittaa heikkoutta, se on vettä diktaattorin myllyyn.
Viron presidentti puhuu haastattelussa myös Suomesta.
Karis piti viime viikolla Martti Ahtisaari-luennon Jyväskylän yliopistolla. Luennollaan hän korosti, että Venäjän uhkaan pitäisi vastata Itämeren alueella nykyistä tiiviimmällä yhteistyöllä Pohjoismaiden, Baltian maiden, Saksan ja Puolan kanssa.
– Pohjoismaat ovat yhdessä Saksan ja Puolan kanssa myös taloudellisesti voimakkaita. Jos vain voisimme hyödyntää tätä potentiaalia ja lakata näyttämästä hajanaiselta. Lisäksi se on myös sotilaallisesti vahva Naton puolustustaso, Karis sanoo EPL:n haastattelussa.
– Myös viimeksi tapaamani suomalaiset poliitikot ja liikemiehet kokevat, että alueemme vahvuutta ja etuja on hyödynnettävä, hän jatkaa.
Presidentiltä kysytään haastattelussa, voiko puhe Venäjän mahdollisesta hyökkäyksestä Viroon pelästyttää suomalaiset liikemiehet ja hyydyttää investointeja. Karis ei näe tätä vaaraa.
– Missä siis on Suomi itse? Heillä on yli 1 300 kilometriä rajaa Venäjän kanssa. Uskallan ajatella, että ehkä suomalainen tuntee Venäjän vieläkin paremmin. Kuinka hyvin he ovat valmiita puolustamaan itseään! Nyt kun he ovat Natossa, saamme selville, kuinka hyvä aseistus ja väestönsuojelu Suomessa on. Kun he yrittivät olla ystävällisiä naapurimaan (Neuvostoliiton ja Venäjän) kanssa, he valmistautuivat jatkuvasti puolustamaan itseään, Viron presidentti sanoo.
