Se oli myös miesten työllisyysaste, mutta naisista työllisiä oli viime vuonna 78 prosenttia, kertoo Uutissuomalainen.
Tilastokeskuksen mukaan 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste on ollut joka vuosi 0,8–3,7 prosenttiyksikköä naisten työllisyysastetta korkeammalla vuosina 2009–2022.
– Ennen vuotta 2009 ero miesten ja naisten välillä on ollut ajoittain selvästi suurempikin, sanoo erikoistutkija Hanna Sutela Tilastokeskuksesta.
Sutelan mukaan parin viime vuoden aikana on ollut vuosineljänneksiä, jolloin naisten työllisyys on ollut korkeampi kuin miesten, mutta vuositasolla näin ei ole ollut ennen vuotta 2023.
Sutela arvioi, että yksi naisten työllisyyden kasvuun vaikuttava tekijä on syntyvyyden lasku. Naisten työllisyysaste on ollut jo pitkään miehiä korkeammalla tasolla kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi niin sanotussa perheellistymisiässä olevilla eli 25–44-vuotiailla.
25–34-vuotiaissa naisten työllisyysaste on ollut reilu kymmenen prosenttiyksikköä matalampi ja 35–44-vuotiaissa noin 6–7 prosenttiyksikköä matalampi kuin miesten. Muutaman viime vuoden aikana erot ovat kaventuneet. Viime vuonna naisten työllisyys oli näissä ikäryhmissä enää noin kolme prosenttiyksikköä matalampi kuin miesten.
Sutelan mukaan historiallisen käänteen taustalla voi vaikuttaa myös naisten keskimäärin miehiä korkeampi koulutustaso. Koronakriisin jälkeen korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden työllisten määrä on kasvanut eniten.
Johtava tutkija Merja Kauhanen Työn ja talouden tutkimus Laboresta arvioi Uutissuomalaiselle, että naisten ja miesten työllisyysasteen muutokseen vaikuttavat myös sukupuolten ammatillinen eriytyminen sekä viime vuonna alkanut suhdannekäänne taantumaan, joka on osunut enemmän miesvaltaisille aloille.
