Kuluvan vuoden aikana ChatGPT ja sadat samankaltaiset palvelut ovat tuoneet generatiivisen tekoälyn kaikkien ulottuville. Generatiivisella tekoälyllä tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä tekstiä ja ohjelmistokoodia tuottavia palveluita, jotka ovat suoraan loppukäyttäjän hyödynnettävissä.
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan tekoälyn vaikutukset Suomen työmarkkinoilla poikkeavat selvästi aiemmista teknologiamurroksista. Etla Muistiossa Generatiivisen tekoälyn vaikutuksista on toistettu suomalaisella aineistolla alun perin Yhdysvalloissa tehty tutkimus ja tarkasteltu eri ammattien altistumista uudentyyppiselle tekoälylle.
Meneillään oleva murros koskettaa laajasti Suomen työmarkkinoita, mutta tekoälyn vaikutuksille altistumisen määrä ja taso vaihtelevat eri ammateissa.
Vain pienellä osalla työntekijöistä on hyvin korkea altistuminen generatiiviselle tekoälylle. Suomessa viidennes työllisistä (19 %) on ammateissa, joissa tekoälylle altistuvat vähintään puolet työtehtävistä. Liki 70 prosentissa ammateista altistuminen on vähintään 20 prosenttia. Toisaalta vain parilla prosentilla kaikista työllisistä tekoälylle altistuminen ylittää 80 prosenttia.
Generatiivisen tekoälyn vaikutuksille onkin nyt eniten alttiina työmarkkinoiden eliitti. Altistuminen vaikutuksille on Suomessa suurempaa koulutetuilla, korkeamman tulotason ja sosioekonomisen aseman työllisillä. Muutokset myös kohdistuvat eniten ICT-alalle ja maantieteellisesti kaupunkien ydinkeskustoihin.
– Vaikka laaja kirjo ammatteja on merkittävien muutosten edessä, tässä teknologiamurroksessa ei pääsääntöisesti ole kyse ihmistyön korvautumisesta tai laajojen ammattiryhmien häviämisestä. On muistettava, että jonkinasteinen ihmistyön säästäminen on jatkossa jopa toivottavaa muun muassa ikääntymisen tuomien haasteiden vuoksi. Silti muutos koskettaa laajasti Suomen työmarkkinakenttää ja suuressa osassa ammatteja on sopeutumistarpeita, arvioi Etlan työelämätutkimuksesta vastaava tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Onko tekoälystä tuottavuuskasvun moottoriksi?
Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa on todettu, että generatiivista tekoälyä työtehtävissään hyödyntävien työn tuottavuus on muita korkeampi. Etlan mukaan havainto pätee, olipa kyse sitten ammatillisesta kirjoittamisesta, käyttötuesta, liikkeenjohdon konsultoinnista, lääkärin röntgenkuvien tulkinnasta tai ohjelmakoodin tuottamisesta.
Alun perin tuottavuudeltaan tai lähtötiedoiltaan heikommat työntekijät hyötyvät enemmän tekoälyn käytöstä työtehtävissä. Usein tuotoksen laatu ja työtyytyväisyys myös nousevat käytön myötä.
– Vaikka generatiivinen tekoäly on vasta kehittymäisillään, voidaan sillä jo nyt sanoa olevan merkittäviä sosioekonomisia vaikutuksia. Vaikutus ei kuitenkaan ole kaikilta osin vielä selvä, pohtii tutkimushankkeesta vastaava Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.
– Emme vielä tiedä, mikä tekoälyn nettovaikutus on kokonaistyöllisyyteen tai työn tuottavuuteen. Pidemmällä aikavälillä tekoäly näyttäisi esimerkiksi vaikuttavan positiivisesti jopa palkkoihin, kun ns. keskitason työntekijät voivat uusilla työkaluilla olla samalla tasolla kuin aiemmat huiput. On myös hyvin mahdollista, että generatiivinen tekoäly voisi toimia tulevan tuottavuuskasvun moottorina, jatkaa Rouvinen.
Tekoälyn lopulliset vaikutukset yhteiskunnassa riippuvat siitä, kuinka laajasti sitä pystytään soveltamaan varsinaisia tekoälyratkaisuja tarjoavien alojen ulkopuolella.
Tutkijat painottavat, että tekoälyn suurin uhka Suomen työmarkkinoilla ei ole ihmistyön häviäminen – vaan se, että emme valmistautuisi ja kokeilisi tekoälyn mahdollisuuksia jo mahdollisimman etupainotteisesti.
