Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä on perusteltua, että EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaa kehitetään johdonmukaisena kokonaisuutena ja että yhteinen energiaunioni etenee.
Komission keskiviikkona julkistama esitykset EU:n energia- ja ilmastopolitiikasta tukevat EK:n mukaan Suomen elinkeinoelämän tavoitteita bioenergian kestävyyden, biopolttoaineiden edistämisen sekä sähkömarkkinoiden kehittämisen suhteen.
EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström pitää hyvänä, että jäsenmaiden olemassa olevat metsänhoidon käytännöt otettaisiin huomioon kestävyystarkastelussa.
– Suomelle tämä tarkoittaa, että nykyiset metsänhoidon kestävyyttä osoittavat käytäntömme riittäisivät täyttämään bioenergian puuraaka-aineen kestävyysvaatimukset ainakin mahdollisen lakipäivityksen jälkeen. Suomen huoleksi kuitenkin jää kesällä esitetty ns. LULUCF-asetusehdotus koskien maankäytön ilmastovaikutuksia. Sen ongelmana on hiilinielujen laskentasäännöt, jotka syrjivät maamme aktiivista ja kestävää metsänhoitoa, Ohlström kertoo EK:n tiedotteessa.
EK pitää myös hyvänä komission esitystä, että liikennepolttoaineisiin pitää sisällyttää bioainesta kaikissa jäsenmaissa myös vuoden 2020 jälkeen.
– On kuitenkin harmi, että EU:n tavoitetaso on erittäin vaatimaton verrattuna Suomen hallituksen juuri asettamaan biopolttoaineiden 30 prosentin jakeluvelvoitteeseen, huomauttaa EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo.
Tämä vaikuttaa EK:n mukaan jäsenmaiden keskinäiseen kustannustasoon ja kilpailukykyyn. Järjestö muistuttaa, että viime kesänä komissio määritti Suomelle myös korkean päästövähennystavoitteen päästökaupan ulkopuolisille sektoreille.
Komissio esittää kiristystä EU-maiden aiemmin sopimaan energiatehokkuustavoitteeseen. EU-tason tavoite vuodelle 2030 muutettaisiin sitovaksi ja sitä nostettaisiin 27 prosentista 30 prosenttiin.
– Tämä vaatii energiatehokkuusinvestointeihin merkittävää lisäpanostusta, huomauttaa EK:n asiantuntija Kati Ruohomäki.
EU:n ilmastopolitiikkaan esitetään EK:n mukaan myös uutta rinnakkaista ohjausta myös sitä kautta, että komissio haluaa jäsenmaiden asettavan lukuisia kansallisia tavoitteita energian tuotannolle ja käytölle. Niistä edellytetään myös yksityiskohtaista raportointia.
EK:n mukaan on positiivista, että EU määrittää yhteisiä pelisääntöjä ja lisää läpinäkyvyyttä jäsenmaiden välillä. Nyt mittarit ja raportointi vaikuttavat Ohlströmin mukaan kuitenkin varsin raskailta ja yksityiskohtaisilta.
– Esimerkiksi energiansäästöön ja uusiutuvaan energiaan liittyviä mittareita ulotettaisiin sektori- ja jopa teknologiatasolle saakka. Menettely olisi sääntelyn purun näkökulmasta heikennys. Kansallisella vastuulla oleviin toimenpiteisiin ei tarvita komission pitkälle menevää puuttumista, hän arvioi.
EK pitää myös viisaana komission esitystä, jonka mukaan kaikella uusiutuvalla energialla ei olisi sähkömarkkinoilla enää automaattista suosituimmuusasemaa. EK:n mukaan uusiutuvan energian siirtovelvoite on ajanut muuta energiantuotantoa kannattavuusongelmiin ja vaarantanut sähkön toimitusvarmuutta kulutuspiikkien aikana.
