Verkossa tapahtuviin lasten seksuaalisiin hyväksikäyttöihin pitäisi pystyä puuttumaan aiempaa paremmin, sillä niitä jää valtavasti piiloon. Poliisitarkastaja Kimmo Ulkuniemi mainitsee blogissaan tapauksen, jossa Pirkanmaalla paljastuneessa tapauksessa hyväksikäyttäjällä oli 120 uhria.
Pääasiassa sosiaalisen median kautta alkaneissa teoissa lapset joutuivat uhkailun ja kiristämisen kohteeksi, kun heiltä vaadittiin alastonkuvia ja seksuaalisia tekoja. Joidenkin uhrien kohdalla teot jatkuivat fyysisessä maailmassa törkeinä seksuaalirikoksina.
– Edellä mainitussa tapauksessa kyse on hyvin vakavasta ja pitkäkestoiset jäljet jättävästä rikollisuudesta, jolle kuitenkin on ominaista se, että suurin osa uhreista joutuu kärsimään rikoksen seuraukset ilman apua ja tukea, sillä teot eivät pääsääntöisesti tule viranomaisten – tai ylipäänsä aikuisten tietoon, Ulkuniemi kirjoittaa.
– Erinomaiset viestinnän salausjärjestelmät takaavat sen, että kiinnijäämisen riski on pieni ja poliisi on nähnyt, kuinka aikuinen hyväksikäyttäjä saa lapsen pelkäämään seurauksia, mikäli uhri itse kertoo tapahtuneesta.
EU-komissio on antanut asetusehdotuksen lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan torjumisesta. Jos palveluntarjoaja havaitsisi verkkoalustallaan tai viestintäsovelluksessaan levitettävän merkittävä määrä lapsiin kohdistuvaa hyväksikäyttömateriaalia tai sitä käytettäisiin seksuaalisiin tekoihin houkutteluun, pitäisi palvelua ylläpitävän yrityksen ryhtyä toimenpiteisiin.
– Internetin viestintäpalveluita tarjoavien yritysten olisi rakennettava järjestelmänsä siten, että yritykset voivat löytää esimerkiksi viestiliikenteestä sellaisen sisällön, jossa rikollinen houkuttelee lapsia seksuaalisiin tekoihin, tai jakaa lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan aineistoa.
– Asetus ei siis toisi viranomaiselle pääsyä viestiliikenteeseen, vaan palveluja tarjoavat yritykset toimittaisivat tiedon rikollisesta toiminnasta viranomaiselle, Ulkuniemi korostaa.
Asetusehdotus on Ulkuniemen mukaan herättänyt voimakkaita reaktioita sen suhteen, että viranomaisilla ei saisi olla mitään pääsyä salattuun viestintään missään tilanteessa. Suomessa lainsäätäjä on kuitenkin jo tällaisen mahdollisuuden antanut silloin, kun poliisi tutkii vakavia rikoksia ja tuomioistuin yksittäisessä tapauksessa antaa luvan telekuunteluun.
– On erikoista, jos mahdollisuuden ulkopuolelle rajattaisiin jotkin viestintämenetelmät.
Asetuksen tehoa on kritisoitu siitä, että rikolliset vain siirtyisivät käyttämään sääntelyn ulkopuolelle jäävistä maista ylläpidettyjä palveluita, joihin viranomaisilla ei ole pääsyä. Ulkuniemen mukaan lapset ja nuoret pysyvät kuitenkin suosimissaan palveluissa, jolloin seksuaalisiin tekoihin houkuttelu ei olisi mahdollista.
Ulkuniemen mukaan massavalvontaa uusi asetus ei tuottaisi.
– Osa sähköpostipalveluita tuottavista yrityksistä saattaa jo nyt käyttää viestintääsi profiloimaan sinua, jotta saisit kohdennettuja mainoksia. Asetuksen voimin palveluntarjoaja sen sijaan poimisikin samasta tietomassasta rikollisten viestejä, kun he houkuttelevat lapsia seksuaalisiin tekoihin tai välittävät lasten seksuaalisen hyväksikäyttöön liittyvää aineistoa.
Poliisitarkastaja katsoo, että kyse on lopulta perusoikeuksien punnitsemisesta.
– Oikeus seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen ja fyysiseen koskemattomuuteen lienee listalla varsin korkealla, jos sitä vertaa rikoksiin syyllistyvän henkilön yksityiselämän suojaan, johon jo nykyisen lainsäädännön aikana on mahdollista tehdä lukuisia poikkeuksia.
