Yksityiselle sosiaalipalvelualalla työntekijäpula on todellinen ja Ay-liikkeet Super, Tehy ja Erto ovat antaneet lakkovaroituksen. Alalla vallitsee sopimukseton tila ja viisipäiväisen lakon on määrä alkaa 23. toukokuuta. Yksi suurimmista ongelmakohdista on palkkauksen lisäksi työhyvinvointi. Myös tukilakot ovat mahdollisia ja esimerkiksi opettajien ammattijärjestö OAJ on antanut kaksipäiväisen lakkovaroituksen, mikäli sopimukseen ei päästä.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo, että edelleen työpaikoilla teetätetään ammattilaisilla sellaista välitöntä potilastyötä ja välillistä työtä erotettu, joka olisi jo pitänyt tehdä.
– Edelleen koulutuksen saaneet ammattihenkilöt joutuvat pesemään pyykkiä, laittamaan ruokaa tai siivoamaan, Silja Paavola kertoo Verkkouutisille Asiakysymys-ohjelmassa.
Varhaiskasvatuksen osalta suurin ongelmakohta on työntekijäpula.
– Tilanne vaikuttaa jonkin verran palvelun tarjoamiseen ja työvoimapula on tällä hetkellä katastrofaalinen, hän sanoo.
Kokonaisuudessaan lakkovaroitus koskee noin 70 000 työntekijää, joista valtaosa toimii sosiaalipalvelualan puolella.
Neuvottelujen käydään hyvinvointiala Hali ry:n kanssa. Hali edustaa yksityistä sosiaali- ja terveysalaa sekä varhaiskasvatuksen palveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä. Ay-liikkeet tavoittelevat neuvotteluilla palkkatason nostamista. Ammattijärjestöjen tavoitteena on 13 prosentin palkankorotus runsaan kahden vuoden aikana ja työnantajien viimeisin vastaesitys oli 9,2 prosentin korotuksen kahden vuoden aikana. Näkemykset eroavat toisistaan vielä neljän prosenttiyksikön verran.
– Ay-puoli haluaa alalle julkista puolta isompia palkankorotuksia, mutta jättää huomioimatta, että alan taloudellinen tilanne on paljon vaikeampi kuin julkisella puolella. Monet alan yritykset ja järjestöt toimivat jo nyt tappiolla, kun niiden saama korvaus palveluista on paljon julkisen puolen omia kustannuksia matalampi, Hali ry:n työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri kertoo.
Molemmat osapuolet tiedostavat, että palkkojen nousu saattaa johtaa siihen, että osa alan toimijoista joutuu yksinkertaisesti lopettamaan. Palvelun lopullisena maksajana toimii osin hyvinvointialue ja osin kunta, joka päättää millä hinnalla palvelua on mahdollista ostaa. Yksityiset yritykset eivät voi palvelun hintaa yksipuolisesti nostaa. Paavolan mukaan yhteiskunnan tulisi miettiä arvomaailmaansa ja sitä kuinka paljon palvelusta on valmis maksamaan.
– Tällä hetkellä tilanne perustuu pitkälti siihen, että työntekijät joustavat. Alalla ei yksinkertaisesti ole riittävästi työntekijöitä, Paavola kertoo.
Paavolan mukaan puuttuvia työntekijöitä on alalle mahdollista saada nostamalla palkkatasoa sekä parantamalla työoloja.
– Rahalla saa ja hevosella pääsee, Paavola kertoo.
LUE MYÖS:
Ay-johtaja Silja Paavola: Raha ratkaisee sosiaalipalvelualan ongelmat | Verkkouutiset
