Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kohahdutti torstaina eduskuntakeskustelussa toteamalla, että hallitus on valmis pelastamaan Malmin lentokentän.
Yhteisymmärrystä hallituksessa ei kuitenkaan asiasta ole. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) totesi perjantaina, ettei pidä realistisena, että hallitus löytäisi järkevän maanvaihtokohteen alueelle tai lunastaisi aluetta.
Malmin lentokenttä on herättänyt tunteita niin kauan kuin aluetta on kaavailtu asuntokäyttöön. Kyse on siitä, että pääkaupunkiseudun ilmailunharrastajat eivät haluaisi luopua lähellä olevasta lentokentästä, jolle ei ole löytynyt lähiseudulta korvaavaa kenttää.
Eduskunnan lähetekeskusteluun tuli torstaina Lex Malmi -kansalaisaloite, joka pyrkii turvaamaan Malmin lentokentän pysymisen ilmailukäytössä velvoittamalle valtion pakkolunastamaan alueen Helsingiltä.
Jyrki Kataisen (kok.) hallitus päätti maaliskuussa 2014 osoittaa Malmin lentokentän asuinkäyttöön niin, että valtion toiminnot kenttäalueella loppuvat viimeistään vuoteen 2020 mennessä.
Näin Malmin lentokentän tarina on edennyt:
* Malmin lentoasema valmistui vuonna 1936
* Helsingin päälentoasemana Malmin lentokenttä toimi vuoteen 1952 lukuun ottamatta vuosia 1944–1946
* Selvityksiä Malmin lentokentän toiminnan lakkauttamisesta ja alueen siirtämisestä asuinkäyttöön on tehty vuodesta 2000 lähtien
* Hallitus päätti kehysriihessä maaliskuussa 2014 vetäytyä Malmin lentokentältä ja osoittaa sen asuinrakentamiseen
* Helsingin kaupunki päätti marraskuussa 2014 ostaa Malmin lentokentän Finavia Oyj:ltä j Senaattikiinteistöltä ja allekirjoitti kauppakirjat joulukuussa
* Finavia luopui lentokenttäalueen käyttöoikeudesta 31.12.2016
* Lentotoiminnan operointi siirtyi Malmin lentokenttäyhdistys ry:n vastuulle 1.1.2017 alkaen ja lentotoiminnasta on sopimus vuoteen 2019 saakka
* Lex Malmi -kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle 8.2.2017
* Joukko pääkaupunkiseutulaisia ilmailualan aktiiveja aikoo rakentaa lentokentän Pyhtäälle, mutta kyse ei ole Malmin lentokenttätoiminnan korvaamisesta
* Kansalaisaloite tuli eduskunnan lähetekeskusteluun 23.2.2017
* Malmin asuntojen ensimmäisten osien rakentaminen voisi alkaa noin vuonna 2020, toteuttamisen arvioidaan kestävän noin 25–30 vuotta
Näin Malmin lentokentän ottamista asuinkäyttöön on perusteltu:
* Malmin lentokenttä on merkittävä mahdollisuus lisätä asuntorakentamista (suunnitelmissa asunnot 25 000 ihmiselle)
* Valtio halusi eroon tappiollisesta lentokentästä
* Lentoasemarakennus ja lentokonehalli sekä niiden välitön ympäristö suojellaan kaavarungon mukaan
* Lähiympäristö suunnitellaan luontoarvot säilyttäen
Näin Malmin lentokentän säilyttämistä ilmailukäytössä kannattavat perustelevat Lex Malmia:
* Malmin lentokentälle ei ole pystytty osoittamaan korvaavaa kenttää lähialueilta alle 100 kilometrin päästä
* Finavia on kieltäytynyt tarjoamasta palvelua harrasteilmailijoille Helsinki-Vantaan lentokentällä
* Malmin lentokenttä on ollut keskeinen etenkin lentokoulutukselle ja yleisilmailulle eli kaikelle muulle toiminnalle kuin sotilaslennoille ja reittilennoille
* Malmin lentokenttä on pääkaupunkiseudun ainoa varakenttä
* Malmi on syvää ja vetelää savikkoa ja sopii siksi huonosti asuntorakentamiseen
* Malmin lentokenttä on arvokas luonto- ja kulttuuriperintökohde
