Ensimmäisen maailmansodan ensi kuukausina loppukesällä ja syksyllä 1914 Euroopassa uskottiin emeritusprofessori Klas-Göran Karlssonin mukaan laajalti, että sodasta tulisi paitsi voitokas myös lyhytkestoinen. Molemmat osapuolet kuvittelivat sodan olevan ohi saman vuoden jouluun mennessä.
Tosiasiassa sota kesti vielä vuosia ja vaati tavattoman paljon enemmän ihmishenkiä ja aiheutti paljon suurempaa tuhoa ja kärsimystä kuin esikunnissa laaditut laskelmat olivat antaneet ymmärtää, ruotsalaisen Lundin yliopiston historian professorina 2000–2022 toiminut Karlsson muistuttaa Expressen-lehdessä.
– Emme tiedä, millaiset olivat Vladimir Putinin sotalaskelmat ja kuvitteliko hän saavuttavansa jouluksi rauhan. Selvää kuitenkin on, että hän ei osannut ennakoida ukrainalaisten kiivasta ja menestyksekästä vastarintaa. Hän ei myöskään ollut kuvitellut, että hänen omien venäläisten joukkojensa puutteet olisivat niin suuria, Karlsson sanoo.
– Se, että hän kutsuu sotaa ”erikoisoperaatioksi” voidaan ehkä nähdä osoituksena hänen uskostaan siihen, että ukrainalaiset olisi voitu nopealla ja kohdennetulla sotilaallisella toiminnalla alistaa ja palauttaa Venäjän etupiiriin, Karlsson toteaa.
Rauhan este
Vuoden 2023 alkaessa mikään ei Karlssonin mukaan viittaa siihen, että taistelut olisivat lähenemässä loppuaan. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on korostanut, että kaikki Venäjän joukot on vedettävä pois ja sotavangit vapautettava ennen kuin rauhanneuvotteluille on edellytyksiä. Putin puolestaan haluaisi venäläistää vähintään koko Itä-Ukrainan.
– Sitten, kun toinen osapuolista on kärsinyt lopullisen tappion ja antanut periksi, rauhan ja muutoksen mahdollisuudet näyttäisivät hyviltä. Selkein historiallinen esimerkki tästä on toinen maailmansota, joka päättyi natsi-Saksan antautumiseen ja sen täydelliseen alistumiseen voittajavaltojen edessä. Jälleenrakentaminen merkitsi täysin erilaisen Saksan syntyä, Karlsson sanoo.
Presidentti Zelenskyi symbolisoi hänen mukaansa vahvasti Ukrainan vastarintaa sekä omassa maassaan että kansainvälisesti. Jos Zelenskyi katoaisi näyttämöltä, sillä olisi todennäköisesti kielteinen vaikutus ukrainalaisten tahtoon ja kykyyn puolustaa maansa eheyttä ja itsenäisyyttä.
– Putinin merkitys Venäjän sotaponnisteluille on vähintään yhtä suuri, mutta erilainen. Hän ei näyttäydy vain autoritaarisena vaan pikemminkin totalitaarisena johtajana, joka on tukahduttanut maan kaiken opposition ja jonka sodanlietsonta ei kohtaa sisäistä vastustusta, Karlsson toteaa.
– Parlamentissa, hallituspiireissä ja sotilasjohdossa ei ole muita kuin niitä, jotka sanovat kyllä sodalle. Aiemmin maltillisilta ja länsimielisiltä vaikuttaneista poliitikoista, kuten entisestä presidentistä Dmitri Medvedevistä, on tullut sotatribuuneja. Niin kauan kuin tilanne on tämä ja Putin pysyy Kremlissä, realistisia edellytyksiä rauhaan ei ole.
