Suomen julkinen talous eli menot ja tulot olivat viimeksi tasapainossa vuonna 2008. Finanssikriisin jälkeen Suomi ei ole oikein päässyt jaloilleen. Vuonna 2008 valtionvelka oli 54 miljardia euroa ja vuoden 2023 lopussa se on nousemassa 146 miljardiin euroon. Vasemmistohallitusten neljän vallassaolovuoden aikana lisävelkaa tulee 40 000 000 000 euroa. Näin ei kerta kaikkiaan voi jatkua.
Vanhenevan Suomen on otettava lusikka kauniiseen käteen ja määriteltävä hyvinvointiyhteiskunta ja sen ydintehtävät uudelleen. Hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä ovat koulutusjärjestelmä varhaiskasvatuksesta yliopisto-opetukseen, terveydenhuolto, nykyistä velvoittavampi ja kannustavampi sosiaaliturva, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus sekä toimiva hallinto ja oikeuslaitos.
Kaikkien näidenkin kohdalla tulee huolehtia siitä, että resurssit käytetään tehokkaasti ja tuottavasti. Erityisesti perusterveydenhuollossa tuottavuutta voidaan reippaasti nostaa. Tästä on olemassa hyviä esimerkkejä, kun palvelujen tuottamista on ulkoistettu yksityisille toimijoille.
Sote-uudistuksen käytännön toteutuksessa pitää lähteä siitä, että uutta rahaa ei ole. Toimintoja tulee uudistaa ja tehostaa niin paljon, että rahat riittävät. Jos ei rahaa ole tarpeeksi, pitää asioita laittaa tärkeysjärjestykseen.
On myös aika vähentää kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Vuosien ja vuosikymmenten varrella kunnille on annettu joka vuosi aina vain uusia tehtäviä. Näitä on nyt perattava huolella läpi ja siirrettävä enemmän vastuuta julkiselta vallalta ihmisille. Subjektiivisten oikeuksien määrää pitää arvioida uudelleen.
Samoin kaikki valtion hallinonalat ministeriöittäin tulisi tarkastella huolella läpi ja säästää toiminnoista, jolla ei ole mitään tekemistä julkisen sektorin palveluidean taikka ydintehtävien kanssa. Näiden pienten ja suurten menojen momenttikohtaisen perkaamisen kautta saadaan miljardiluokan säästöjä aikaiseksi.
Hyvinvointiyhteiskunta ei ole sellainen, jossa mahdollisimman moni saa mahdollisimman paljon sosiaalitukia, vaan sellainen, jossa mahdollisimman harva turvautuu tukiin.
Sosiaaliturvaa tulee uudistaa ja kiristää velvoittavu utta osallistua työllistymistä tukeviin toimenpiteisiin. Työnteko ja työ on parasta sosiaaliturvaa. On aika tehostaa työllisyyspolitiikkaa ja tehdä se velvoittavammaksi. Kaikkien työikäisten ja työkykyisten pitäisi elättää itsensä työllä.
Sosiaaliturvamenoissa saadaan säästöjä myös muuttamalla asumistuki Ruotsissa käytössä olevan mallin kaltaiseksi. Siellä käytössä on maksimitukimäärä, jonka kanssa pitää löytää asunto tai sitten maksaa itse ylimenevä osuus.
Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa kaiken keskiössä pitää tulee olla julkisen vallan sijaan ihmisten vastuun itsestään ja lähimmäisistään. Hyvinvointiyhteiskunta ei voi rahoittaa kaikkea, vaan sen tulee pitää huolta heikoimmassa asemassa olevista ja keskittyä ydintehtäviin.
