Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa pahentaa Turkin talousongelmia entuudestaan, kirjoittaa blogissaan Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola.
– Sota on entisestään kiihdyttänyt etenkin energian ja elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen nousua. Se kasvattaa Turkin tuontimenoja, lisää paineita Turkin liiran heikkenemiseen sekä kiihdyttää jo ennestään nopeaa inflaatiota.
Turkin talous kasvoi vielä viime vuonna peräti 11 prosenttia. Nyt bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 2-3 prosenttia, mutta tätäkin heikomman kasvun riski on merkittävä.
– Nopea kasvu on kuitenkin ollut kestämättömällä pohjalla. Se on nojannut pitkälti julkisen sektorin tukitoimiin ja etenkin erittäin löysään rahapolitiikkaan. Valtion menoja on lisätty ja valtionpankkien lainananto on kasvanut reippaasti. Ohjauskorkoa on laskettu, vaikka inflaatio on kiihtynyt vauhdilla. Turkin rahapolitiikka on ollut täysin ristiriidassa taloustieteessä yleisesti hyväksyttyjen näkemysten kanssa. Presidentti [Recep Tayyip] Erdoğan on on vaatinut, että korkotaso ei saa nousta.
Inflaation vaikutuksia on kompensoitu sitä kiihdyttävillä ja valtiontaloutta rapauttavilla toimilla, kuten minipalkkojen tuloveron poistamisella, liiratalletusten tukemisella sekä eläkkeiden ja julkisen sektorin palkkojen roimilla korotuksilla.
Turkin virallinen inflaatio on nyt 74 prosenttia. Turkin elintarvikehintojen uutisoitiin jo toukokuun lopulla olevan 160 prosenttia. Taloustieteilijöiden itsenäisen inflaatiotutkimuksen mukaan koko maan todellinen inflaatio on jo yli 160 prosenttia.
Joka tapauksessa jo ennen Venäjän invaasiota Ukrainaan oli Turkissa kymmenien prosenttien inflaatio.
– Samaan aikaan keskuspankin ohjauskorko on pysynyt 14 prosentissa. Voimakkaasti negatiiviset reaalikorot lisäävät luottojen kysyntää. Valtionpankeille on annettu myös tukea luototuksen lisäämiseksi, kirjoittaa Simola.
Turkin liiran arvo on heikentynyt tasaisesti viime marraskuusta lähtien. Vielä syksyllä 2021 yhdellä eurolla sai 10 liiraa – nyt 18.
– Viime vuoden lopulla liiran kurssi oli jyrkässä syöksyssä, kun markkinoilla petyttiin Turkin rahapoliittisiin päätöksiin. Romahdus saatiin pysäytettyä keskuspankin valuuttamyynneillä ja tukemalla liiran kysyntää kohentamalla liiramääräisten sijoituskohteiden houkuttelevuutta viranomaistoimilla.
– Valtio mm. tarjoaa suojauksen valuuttakurssiriskiltä tietyin ehdoin tehdyille liiramääräisille talletuksille. Turkkilaiset vientiyritykset on myös määrätty vaihtamaan suuri osa valuuttatuloistaan liiroiksi. Tukitoimista huolimatta liira on heikentynyt edelleen tänä vuonna. Se oli toukokuun lopussa jo 25 % heikompi kuin vuoden alussa.
Turkin talous on sidoksissa Venäjään
Turkki on riippuvainen tuontienergiasta, joten energiahintojen nousu on kaksinkertaistanut Turkin vaihtotaseen alijäämän verrattuna vuoden 2021 ensimmäiseen neljännekseen.
Lisäksi Turkki on osittain riippuvainen Venäjästä, jonka talouden supistuminen ja asukkaiden ostovoiman heikentyminen vaikuttavat Turkin turismi- ja vientituloihin.
– Venäjä on Turkille tärkeä, vaikka ei kaikkein keskeisin kauppakumppani. Venäjän osuus Turkin tavaratuonnista oli viime vuonna 10 % ja tavaraviennistä 3 %. Venäjältä on kuitenkin peräisin mm. 35 % Turkin maakaasun ja öljyn tuonnista sekä 70 % vehnän tuonnista. Venäjä on myös ollut Turkin suurin matkailupalveluiden vientimarkkina.
Turkin taloudellinen kytkös Venäjään näkyy myös sen poliittisissa linjauksissa.
– Toisin kuin useimmat Euroopan maat, Turkki pitää edelleen yllä suoria lentoyhteyksiä Venäjälle ja venäläisten oma maksukortti Mir hyväksytään yhä laajemmin maksuvälineenä Turkissa. Turkki on tuominnut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, mutta ei ole mukana Venäjälle asetetuissa pakotteissa.
