Viron pääministeri Kaja Kallas korostaa haastattelussaan Washington Postille, että Ukrainan liittolaisten tulee nopeuttaa maan sotilaallista ja muuta avustamista, ennen kuin sotaväsymys ottaa vallan länsimaissa, ja Venäjä alkaa tehdä pysyviltä vaikuttavia aluevaltauksia.
Kallas huomauttaa, etteivät kallistuvat energiahinnat ja kasvava inflaatio saa ohjata harhaan huomiota Ukrainan voitosta.
– Me näemme kesän tulevan ja sotaväsymyksen ilmestyvän länsimaailmassa. Näemme vaatimuksia sodan lopettamisesta… mikä on erittäin huolestuttavaa Euroopan turvallisuustilanteen kannalta.
Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi Kiovassa vieraillessaan ”toivovansa” Ukrainan voittoa lisäten heti perään, että lopulta jonkinlainen neuvottelutulos on tarpeen.
– Olen huolissani, että kuulemme vaatimuksia rauhanneuvotteluista, jotka varsin yleisesti tarkoittavat sitä, että Ukrainan tulisi luovuttaa alueitaan. Tärkeimmän kysymyksen tulee olla, miksi Ukrainan pitää luovuttaa alueitaan. Ehkä rauhanneuvotteluihin painostavien tulisi itse luovuttaa omia alueitaan?
Rauhanneuvotteluista ei tule puhua ennen Venäjän armeijan kokemaa tappiota. Aluelaajennukset näyttäytyisivät Venäjälle voittona ja rohkaisisivat Vladimir Putinia jatkovalloituksiin tulevaisuudessa.
– Jotkut ajattelevat, että jokin sopimus tarjoaa poistumistien tästä. Mutta Venäjä haluaa sopimuksen, josta se ei aio pitää kiinni. Olemme nähneet tämän aiemmin.
Viron pääministeri muistuttaa, että Etelä-Ossetian ja Abhasian miehitys vuonna 2008 ja Krimin miehitys 2014 kohtasivat vaisun kansainvälisen reaktion. Jos nyt Venäjä saa vielä osan Ukrainasta, ovat vuorossa mahdollisesti muut Euroopan maat tulevina vuosina.
– Mitä olemme aiemmin nähneet on se, että Putin etenee yhä pidemmälle Ukrainaan ja muihin naapurimaihin. Ei mikään näistä maista, eivätkä myöskään ukrainalaiset, voisi elää ilman jatkuvaa ahdistusta siitä, mitä Venäjä tekee seuraavaksi.
Kallas huomauttaa, etteivät länsieurooppalaiset täysin ymmärrä, ettei toisen maailmansodan päättyminen vuonna 1945 tarkoittanut rauhaa Neuvostoliiton ikeen alle jääneille maille ja kansoille.
– Ranskalle ja Saksalle toisen maailmansodan loppuminen tarkoitti rauhanaikaa, he jälleenrakensivat, ihmiset jatkoivat elämäänsä. Tuo sama rauha taas tarkoitti meille miehitetyissä maissa eläville ihmiskärsimyksen jatkumista.
Vuoden 1949 maaliskyydityksissä miehittäjä karkotti Siperiaan Kallaksen isoiso- ja isovanhemmat sekä äidin, joka oli tuolloin vain puolivuotias vauva. Neuvostoliitto lähetti karkotettujen virolaisten tilalle venäläisiä, joiden määrä kymmenkertaistui neuvostomiehityksen aikana kolmesta prosentista 30 prosenttiin.
Kallas sanoo, että tämä sama toimintatapa jatkuu nyt venäläisten miehittämässä Etelä-Ukrainassa. Venäläisjoukot polttavat ukrainalaisia kirjoja ja pakottavat käyttämään venäjän kieltä. Viime viikolla Venäjän opetussuunnitelma pakotettiin käyttöön Hersonin alueella.
-Tämä kaikki on juuri sitä samaa, mitä näimme heidän tekevän neuvostoaikoina… että ukrainalainen kulttuuri ja kieli hävitetään.
Kallaksen mukaan sodan hinta ”nousee joka päivä”.
– Kyse ei ole ainoastaan siitä, että koko ajan tuhotaan alueita, jotka joudumme jälleenrakentamaan. Kyse ei ole ainoastaan sodassa menetetyistä ihmishengistä. Kyse ei ole ainoastaan miehitettyjen alueiden asukkaiden piinasta.
– Kyse on myös kansamme energiahinnoista, sodan hinta vaikuttaa kaikkiin maihin ja tämä ei lopu, jos emme lopeta tätä sotaa. Meidän etujemme mukaista on saada tämä sota loppumaan niin pian kuin mahdollista ja sen takia meidän tulee auttaa Ukrainaa niin paljon kuin voimme.
In my interview with @washingtonpost I warned about ideas that negotiating an agreement could be a way out.
Russia wants an agreement it never intends to keep. We have seen it before.
The way to stop this war is by speeding up our help to Ukraine. https://t.co/4GX0oQNdoM
— Kaja Kallas (@kajakallas) June 16, 2022
