Suomessa tehdään julkisia hankintoja ilman kunnon kilpailutusta, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala ja PTCS:n konsultti Jussi Pyykkönen kirjoittavat Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.
Suomessa julkisten hankintojen vuosittainen arvo on noin 35 miljardia euroa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) ja Aalto-yliopiston vuonna 2019 julkistaman tutkimuksen mukaan yli puolet kilpailutuksista oli sellaisia, että tarjouksia tuli korkeintaan kaksi. Tutkimuksessa käytiin läpi kesäkuun 2010 ja syyskuun 2017 välillä toteutettuja julkisia hankintoja.
– Kilpailutuksia tehdään kuitenkin usein ilman, että kilpailua syntyy. Syyt siihen, ettei kilpailua synny, ovat ennallaan. Tarjouspyyntöihin sisällytetään kohtuuttomia vaatimuksia. Hankintailmoitukseen vastaaminen koetaan työlääksi ja vaikeaksi.
– Lisäksi kilpailutetaan liian isoja kokonaisuuksia, kun sen ajatellaan tuovan säästöjä ja tehokkuutta. Tosiasiassa vaikutukset ovat näissä tapauksissa päinvastaisia. Suurten hankintakokonaisuuksien luominen johtaa siihen, että tarjoajia ilmaantuu vähän, jolloin markkinat kaventuvat ja hinnat nousevat. Toimitusvarmuus saattaa jäädä yhden yrityksen varaan, Kujala ja Pyykkönen kirjoittavat.
Kujalan ja Pyykkösen mukaan julkisen talouden kannalta tilanne on turmiollinen.
– Vattin ja Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan jo yhden yrityksen lisäys tarjouskilpailuun voi tuoda jopa viiden prosentin kustannussäästöt. Kilpailu pakottaa hintoja alas ja tuo uusia toimijoita markkinoille. Näin voidaan päästä satojen miljoonien eurojen säästöihin. Pitkällä aikavälillä voidaan puhua jopa miljardista eurosta – eli juuri siitä summasta, joka on asetettu julkisen hallinnon tuottavuuskasvun tavoitteeksi.
Lisäksi hankintasopimuksista pitäisi kirjoittajien mielestä tehdä nykyistä yksinkertaisempia.
– Markkinoita ei pitäisi halvaannuttaa kilpailuttamalla jättimäisiä sopimuksia. Hankinnat jätetään liian usein jakamatta osiin, vaikka osittamiseen ohjaa lakikin.
