Kun hengityssuojainten ja kasvomaskien käyttö lisääntyy koronaepidemian jatkuessa, on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota luonnossa hajoamattoman maskijätteen vähentämiseen, toteaa Teknologian tutkimuskeskus VTT.
VTT selvitti, onko suojainten ja maskien uudelleenkäyttö mahdollista puhdistamalla ne kotikonstein. Tutkimus osoitti muun muassa, että kangasmaskien puhdistamiseen keittäminen on kotioloissa paras menetelmä, mutta kertakäyttöiset suojaimet menettävät eri menetelmin puhdistettaessa tehokkuuttaan.
Kangasmaskien puhdistus onnistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusten mukaisella pesulla.
– Yhdistimme hengityssuojainjätteen vähentämiseen tähtäävässä tutkimuksessa VTT:n materiaaliteknologian ja mikrobiologian osaamista. Meille oli yllätys, että jopa kymmenen kertaa puhdistettu kertakäyttöinen kirurginen suu-nenäsuoja on ainakin yhtä tehokas kuin kangasmaski, toteaa tutkimusprofessori Ali Harlin.
Tutkimukseen valittiin seuraavat menetelmät: keitto, konepesu, höyrytys, lämpökäsittely, silittäminen sekä pitkä säilytys ilmavasti huoneenlämmössä.
Kangasmaskien huolto kotona onnistuu hyvin, mutta kertakäyttöisten hengityssuojainten puhdistaminen mikrobeista on vaikea tehtävä.
Yhteenveto erilaisista puhdistusvaihtoehdoista
• Yleinen johtopäätös on niinkin yksinkertainen kuin: pese lika pois. Se on desinfiointia tehokkaampaa.
• Kangasmaskit puhdistuvat kotona parhaiten keittämällä ainakin 5 minuuttia. Pesuohjeiden mukainen konepesu on toiseksi paras keino. Testeissä käytettiin 60 celsiusasteen pesuohjelmaa.
• Kangasmaskit kestävät konepesuja ja myös kertakäyttösuojainten rakenne kestää mekaanisesti jopa kymmenen pesua.
• Kertakäyttösuojaimet puhdistuvat keittämällä ja konepesulla, mutta käsittely heikentää nopeasti pienimpien hiukkasten erotuskykyä. Suojaimet ovat kuitenkin puhdistuksen jälkeen suodatusteholtaan kangasmaskeja parempia. Koska kertakäyttösuojainten puhdistus heikentää merkittävästi suojausominaisuuksia, ei niiden puhdistusta kotikonstein voi suositella ammattikäyttöön.
• Lämpökäsittely uunissa on lupaava vaihtoehto edellyttäen, että uunin lämpötila on lähellä 100 celciusastetta, mikä on kuitenkin riski erityisesti suojaimien rakenteelle. Puoli tuntia alemmassa 70 celciusasteen lämpötilassa ei riittänyt tuhoamaan viruksia tehokkaasti. Menetelmä on epävarma, koska kotitalouksien uunien lämpötilan säätö ei ole tarkka tällä lämpötila-alueella.
• Puhdistushöyryttimellä ei pystytä eliminoimaan viruksia luotettavasti.
• Silitys viruksia tappavalla lämpötilalla heikentää etenkin suojaimien ilmanläpäisyä lisäten hengitysvastusta.
• Esimerkiksi Espanjassa on suositeltu maskeille pitkää säilytysaikaa kuivassa ja aurinkoisessa paikassa, mutta syksyn koleassa säässä Suomessa ohjetta on vaikea noudattaa.
• Mahdollisesti tehokasta UV-C-ultraviolettikäsittelyä ei tutkittu VTT:llä tällä kertaa, vaikka laitteita on tulossa markkinoille. UV-käsittelyllä on pinnoilla sama ominaisuus kuin muillakin desinfioinneilla: se ei poista mikrobeja suojaavaa likaa. VTT:n aiemmissa hygieniatutkimuksissa on havaittu, että lika alentaa desinfiointitehoa ja suojaa mikrobeja.
• Mikroaaltokäsittelyn vaikutuksia ei tutkittu, koska maskit sisältävät usein metalliosia, jotka tuhoaisivat tuotteet ja mahdollisesti mikroaaltouunin.
Tutkimus tehtiin Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC, European Centre for Disease Preventention and Control) julkaiseman Hengityssuojainten puhdistus ja uudelleenkäyttö COVID-19 pandemian aikana -asiakirjan menetelmien tarkistamiseksi. VTT tutki asiaa ECDC:n pyynnöstä.
