Riihessä sovittua lisärahoitusta suunnataan peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen, viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun, varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen, nuorisotyöttömyyden torjuntaan, perustutkimukseen sekä ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.
– Vaikeiden talouden vuosien jälkeen koulutuksen budjetti näyttää jälleen valoisalta. Hallitus lisäsi rahoitusta muun muassa peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen, tutkimukseen sekä varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja yritysten osaajatarpeisiin vastaamiseksi lisäämme ammatillisen koulutuksen tarjontaa ja muuntokoulutusmahdollisuuksia, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo.
Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan ensi vuoden alussa 70 miljoonalla eurolla. Alennukset kohdistuvat pieni- ja keskituloisille sekä toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee 6 700 perhettä lisää.
Maksutulojen alenema kompensoidaan kunnille. Yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmäärien lisäämiseen kohdennetaan viisi miljoonaa euroa.
Hallitus käynnistää laajan kokeilun vuosina 2018–2019 viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa.
Hallitus lisää rahoitusta peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseksi yhteensä 25 miljoonaa euroa. Tasa-arvorahoitus, jolla tuetaan haastavilla alueilla toimivia peruskouluja, kaksinkertaistetaan. Lisäys on 15 miljoonaa.
Hallitus kohdistaa myös uutta lisärahoitusta kouluille, jotka eri syistä ovat vaarassa jäädä kehittämistoiminnan ulkopuolelle tai joilla on hyvin vähäisesti resursseja siihen. Opetukseen sekä koulujen ja sivistystoimen johdon koulutukseen kohdistetaan kymmenen miljoonan euron lisärahoitus.
Lisäksi opettajien perus- ja täydennyskoulutusta uudistetaan 23 miljoonan euron määrärahalla osana osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta. Peruskoulun lainsäädännön kehittämistarpeiden osalta laaditaan toimintasuunnitelma. Luonnontieteiden ja matematiikan opetusta vahvistetaan viidellä miljoonalla eurolla.
Budjettiesityksessä vastataan myös osaavan työvoiman tarpeisiin sekä työelämän murrokseen. Ammatillisessa koulutuksessa tuetaan esimerkiksi uusien koulutus- ja työelämäpolkujen rakentamista sekä ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä 15 miljoonan euron lisärahoituksella. Näin tuetaan ensi vuoden alussa voimaan tulevan ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa.
Uutena päätöksenä koulutustarjontaa lisätään tuhannella opiskelijavuodella nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Lisäpaikat kohdennetaan erityisesti työttömille ja työttömyysuhan alaisille nuorille.
Suomen Akatemian määrärahavaltuutta korotetaan 25 miljoonalla eurolla. Datahallinnan ja suurteholaskennan kapasiteettia lisätään 12 miljoonalla eurolla.
Hallitus päätti myös tehdä pysyväksi korkeakoulutettujen muuntokoulutusta koskevan kokeilun. Lakia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta on muutettu väliaikaisesti siten, että työvoimakoulutuksena voidaan hankkia uuteen korkeakoulututkintoon johtavia opintoja henkilölle, jolla on jo aiempi korkeakoulututkinto.
Kokeilun tavoitteena on työllisyyden edistäminen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen erityisesti kasvavilla toimialoilla. Kokeiluun hyväksyttyjen opintojen tulee alkaa vuoden 2017 loppuun mennessä ja niiden tulisi päättyä vuoden 2019 loppuun mennessä. Kokeilun muuttamista pysyväksi valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyössä.
Hallitus päätti myös perhevapaauudistuksen toteuttamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö osallistuu valmisteluun yhtenä vastuuministeriöistä.
– Perhevapaauudistus vahvistaa työelämän tasa-arvoa, työllisyyttä, varhaiskasvatukseen osallistumista ja lapsiperheiden arjen sujuvuutta. Hallitus on asettanut tavoitteeksi varhaiskasvatuksen laadun kehittämisen ja osallistumisasteen nostamisen. Yhtenä elementtinä käynnistämme kokeilun 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta halukkaiden kuntien kanssa, Grahn-Laasonen sanoo.
