Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos avaavat tiedotteessaan mittareita, joilla koronaepidemian kulkua Suomessa seurataan. Mittareiden todetaan olevan ”epidemiologisia, lääketieteellisiä ja toiminnallisia”.
Verkkouutiset kokosi ne alle.
Epidemiologiset mittarit:
– Viikon keskiarvo uusien tapausten ilmaantuvuudessa (tapauksia/100000 väestö)
– Parantuneiden arvioitu määrä
– Tartuttavuusluku
Lääketieteelliset mittarit:
– Sairaala- ja tehohoidossa olevien potilaiden lukumäärä
– Uusien sairaalahoito- ja tehohoitojaksojen lukumäärien kuukausiennuste
– Kuolleisuus ja sen muutokset (ikäjakauma, tapauskuolleisuus, kuolinpaikka)
Toiminnalliset mittarit:
– Testien määrä / 100000 väestö
– Positiivisten osuus testatuista epäillyistä (%)
STM:n ja THL:n mukaan mittareissa tapahtuvia muutoksia arvioidaan ministeriön asettamassa tilannekuva- ja mallinnusryhmässä viikoittain. Tiedot ja niihin perustuva arvio julkaistaan THL:n nettisivuilla. Tavoitteena on julkaista ensimmäinen tilannearvio tämän viikon perjantaina. Tiedotteen mukaan mittaristoa täydennetään tarpeen mukaan.
Osaa mittareista käytetään ja seurataan valtakunnallisesti tai erityisvastuualueittain (ERVA), osaa taas alueellisesti eli sairaanhoitopiireittäin tai maakunnittain. Lisäksi seurataan paikallisten ryvästymien esiintymistä, paikkaa ja ajankohtaa. THL seuraa päivittäin myös muita epidemian tilaa kuvaavia seurantamittareita.
Hallitusta ja koronatoimia johtavia viranomaisia on arvosteltu etenkin alivaltiosihteeri Martti Hetemäen exit- ja jälleenrakennustyöryhmän 1. vaiheen raportin julkistuksen jälkeen taudin seurannan mittareiden puuttumisesta.
Kysymyksiä on herättänyt etenkin se, onko hallituksen tavoitteena lisätä vai vähentää tartuntoja ja se, voiko tautia hidastaa hallituksen mielestä liikaa.
LUE MYÖS:
Ministeriö ei vastannut HS:n koronakysymyksiin – tutkija huolestui
