Hallituksen linja koronaviruksen leviämiseen herättää yhä enemmän kysymyksiä. Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen exit- ja jälleenrakennustyöryhmän 1. vaiheen raportin julkistuksen jälkeen päättäjiltä on tivattu muun muassa, aiotaanko tartuntojen määrää lisätä vai vähentää.
Itse raportissa todetaan, että tavoitteena on ”hallittu, muttei liian voimakas hidastaminen”. Myös koronatoimien kasvoiksi noussut THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen on varoittanut aiemmin, ettei epidemiaa saisi hidastaa liikaa, koska tämä voi hänen mukaansa johtaa ”vaikeaan paikkaan” syksyllä. Samansuuntaista varoitettiin myös taannoin STM:n tilannekatsauksessa.
Toinen olennainen kysymys liittyy mittareihin, eli lukuihin, joita seuraamalla voitaisiin päättää, milloin esimerkiksi rajoituksia tulisi taas lisätä, jos epidemia kiihtyy. Asiantuntijat ovat huomauttaneet, että mittarit puuttuvat toistaiseksi kokonaan – tai niitä ei ainakaan ole kerrottu julkisuuteen.
THL:n Mika Salminen on sanonut, ettei ole mielekästä arvioida, kuinka moni suomalainen saa koronatartunnan tai millaisista kuolleisuusluvuista puhutaan hallituksen uudella koronastrategialla.
Salminen arvioi viime viikolla Iltalehden haastattelussa, että tartunnan saaneiden ja tautiin kuolevien määrä tuskin pysyy yhtä matalalla tasolla nyt, kun rajoituksia aletaan purkaa. Tämä on hänen mukaansa hyväksyttävä.
– Idea ei ole kiihdyttää epidemiaa, mutta on tietysti hyväksyttävä sekin, että ihan samalla tasolla ei ehkä mennä. Isoja kysymysmerkkejä on, miten kesä vaikuttaa. Sen takia vaikutuksia seurataan tiukkaan, Salminen sanoi IL:lle.
Tartuntoja ja kuolemia voi siis nyt tulla enemmän, mutta lukujen arviointi ei ole mielekästä.
Epäselvyys hallituksen strategiasta tiivistyi viime viikon lopulla erikoiseen episodiin.
Sosiaali- ja terveysministeriön koronatoimien johtaja Pasi Pohjola kohautti kertomalla Helsingin Sanomille, että viruksen on levittävä väestössä, jotta poikkeustoimien oikeudelliset perusteet säilyvät.
Pääministeri Sanna Marin kiirehti pian viestittämään, ettei lausunto edusta hallituksen linjaa. STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila taas sanoi, ettei HS:n jutun luonne vastannut sitä, mitä Pohjola haastattelussa toi esille. Mitään oikaisua juttuun ei kuitenkaan tiettävästi vaadittu.
Myöhemmin selvisi, että pääministeri Marinin valtiosihteeri Mikko Koskinen oli ottanut perjantaina illalla yhteyttä ministeriöön ja vaihdattanut koronatiedotteen sanamuotoja. Aiemmin hallituksen tavoitteeksi kerrottiin tiedotteessa ”taudin etenemisen hallinta”. Nyt siinä todettiin, että tavoitteena on ”estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa”.
”Vastausta ei ole”
Helsingin Sanomat kertaa avoimia koronakysymyksiä tästä löytyvässä analyysijutussa. Auki on ennen kaikkea, jakaako hallitus virkamiesten näkemyksen siitä, että koronaepidemia voi hidastua liikaa. Eli käytännössä onko olemassa hallituksen mielestä sopiva määrä virusta yhteiskunnassa.
HS:n mukaan pääministeri Sanna Marin (sd.) on ollut haluton vastaamaan tähän kysymykseen.
HS kertoo kysyneensä myös perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulta (sd.), mitä mieltä hallitus on Hetemäen raportin kohdasta, jossa todetaan, ettei epidemiaa saa hidastaa liikaa.
Ministeriön viestinnästä vastattiin, että kysymykseen ei voida vastata, koska siihen ei ole vastausta.
Pääministerin kabinetista taas kerrottiin HS:n mukaan, ”että hallituksessa ei ole määritelty erillistä kantaa virkamiesten näkemykseen siitä, että on ongelma, jos epidemia hidastuu liikaa”.
HS:n jutussa listataan myös alla oleva sarja kysymyksiä, jotka esitettiin Krista Kiurulle. Ministeriön viestinnästä vastattiin, ettei näihinkään kysymyksiin ole olemassa vastauksia.
Mihin tartuttavuusluvun haarukkaan hallitus tähtää? Mikä sairaala- ja tehohoitopotilaiden määrä on hallituksen mielestä liian korkea? Onko hallituksen tavoite pitää tartuttavuusluku alle yhdessä, jolloin epidemia käytännössä hiipuu? Mitä Hetemäen raportin skenaarioista hallituksen valitsema linja vastaa? Onko hallituksen tavoite minimoida koronavirustartunnat, eli pitää ne mahdollisimman vähäisinä?
Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo toteaa Twitterissä olevansa huolestunut vastaamattomuudesta. Hän pitää HS:n esiin nostamia kysymyksiä keskeisinä.
– Ministeriön vastaus kuulostaa puolestaan huolestuttavalta tilanteessa jossa rajoituksia aletaan purkaa, Aivelo tviittaa.
Tuomas Aivelo on aiemmin kutsunut Hetemäen raportin epidemiologista tilannekuvaa ”olemattomaksi”. Aivelon mukaan siinä ei esimerkiksi anneta minkäänlaista arviota siitä, miten laajalle tauti on meillä levinnyt. Aivelo on kiinnittänyt myös huomiota mittarien puuttumiseen ja raportin ristiriitaisuuteen.
Nämä kysymykset ovat keskeisiä! Ministeriön vastaus kuulostaa puolestaan huolestuttavalta tilanteessa jossa rajoituksia aletaan purkaa. pic.twitter.com/jUOipDwJNU
— Tuomas Aivelo (@aivelo) May 13, 2020
