Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen sukupuolijakauma puhuttaa. Yleisen valtio-opin professori Anne Maria Holli arvostelee Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan uutta hallitusta tasa-arvoperiaatteesta lipeämisestä. Marinin johtamassa hallituksessa on nyt naisia 63 prosenttia ja miehiä 37 prosenttia.
Holli korostaa, ettei tasa-arvolain kiintiösäädöstä (vähintään 40 prosenttia naisia ja vähintään 40 prosenttia miehiä) ole pakko soveltaa hallituksen kokoonpanoon eikä muihinkaan korkeimpien valtio-elinteen toimintaan, vaan kyse on enemmän periaatteesta ja esimerkillä johtamisesta.
– Kyse on myös siitä, millaisen esimerkin ja signaalin hallitus antaa etenkin valtionhallinnolle. Tutkimuksen mukaan näyttää, että eri toimielimiä asettaessaan ministeriöt ovat vuosien mittaan usein ”unohtaneet” soveltaa kiintiösäädöstä – ja tämänkaltaiset ”unohdukset” saattavat olla jälleen yleistymässä.
Holli toteaa kirjoituksessaan, että Esko Ahon (kesk.) hallitus oli vuonna 1991 ensimmäinen, jonka ministereistä vähintään 40 prosenttia oli naisia. Seuraavassa Paavo Lipposen (sd.) hallituksessa taas ministereistä 61 prosenttia oli miehiä ja 39 prosenttia naisia. Vuosina 1999–2015 Suomen hallituksissa oli kiintiöperiaatteen mukaisesti kuitenkin kaikissa vähintään 40 prosenttia sekä miehiä että naisia. Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa tilanne taas kääntyi . Siinä oli aluksi miehiä 64 prosenttia ja ministerien määrän kasvattaminen nosti miesten osuuden lopulta jopa 71 prosenttiin.
Holli kannustaa hallituksia kiinnittämään huomiota sukupuolijakaumaan, oli kyse sitten naisten tai miesten osuudesta.
– Mikä on kiintiöperiaatteesta poikkeamisen viesti? Onko aiempi tasa-arvolakia hallituskokoonpanoissa kunnioittava linja vaihtunut Sipilän hallituksen aloittamaan hällä väliä -linjaan? kyselee professori.
